• info@helsinginmuslimit.fi
  • +358(0)45 882 5681

Sielun puhdistaminen

Sielun puhdistaminen


Sydämet ovat Allaahin astioita

Viisauden helmiä Imaam Ash-Shaafi’ilta

Tuomiopäivään valmistuminen

Tuonpuoleiseen valmistautuminen

Hassua eikö olekin?

Pyyntörukouksia



Sydämet ovat Allahin astioita

Ibn Al-Qayyim

” Palvelijaa ei piinaa mikään ankaruudessa suurempi rangaistus, kuin sydämen kovettuminen ja sen etäällä oleminen Allahista. Tuli on luotu sulattamaan kovettuneen sydämen; tämän sydämen, joka on kaikkein kaukaisin sydämistä Allahia kohtaan. Jos sydämestä tulee kovettunut, silmästä tulee kuiva.

On olemassa neljä asiaa jotka, kun rajoja rikotaan niitä koskien, kovettavat sydämen: ruoka, uni, puhe sekä yhdyntä. Sairaudesta kärsivä vartalo ei saa ravintoa ruuasta tai vedestä, ja samalla tavalla sairas sydän ei hyödy varoittamisesta tai kehoittamisesta.

Joka haluaa puhdistaa sydämensä, antakoon Allahille etusijan alhaisten halujensa sijaan.

Se sydän, joka pitää kiinni alhaisista haluistaan, on verhottu Allahilta sen näitä asioita kohtaan olevan riippuvuuden vahvuuden mukaisesti. Sydämet ovat Allahin astioita Hänen maansa päällä, täten kaikkein rakastetuimmat niistä Hänelle ovat ne, jotka ovat kaikkein pehmeimmät, puhtaimmat ja harhautumista vastustavimmat.

[Tämä on viittaus hadiithiin ”Totisesti Allahilla on astioita Maan ihmisten joukosta, ja Herrasi astiat ovat oikeamielisten orjien sydämet, ja kaikkein rakastetuimmat niistä Hänelle ovat pehmeimmät ja kaikkein herkimmät.” Se on hasan, katso As-Sahiihah no. 1691; kertonut Ibn Maajah Abu ’Anbasalta sekä At-Tabaraanii Abu ’Utbalta.]

Väärintekijät valtasivat sydämensä tämän maailman tavoittelemisella. Jos he vain olisivat vallanneet ne Allahilla ja Tuonpuoleisen tavoittelemisella, niin he olisivat sen sijaan pohtineet Hänen sanojensa ja merkkiensä tarkoituksia, joita todistamme luomuksessa. Heidän sydämensä olisivat palanneet omistajiensa luokse suoden heille ihmeellistä viisautta ja hyödyn helmiä.

Kun sydäntä ravitaan dhikrillä, sen jano sammutetaan pohdiskelemisella ja se puhdistetaan turmeltuneisuudesta, se tulee todistamaan huomattavia sekä ihmeellisiä asioita sekä olemaan viisauden innoittama.

Mutta jokainen yksilö, jolle on suotu tietoa ja viisautta ja joka kantaa sen viittaa, ei (siltikään) ole sen ihmisistä. Sen sijaan tiedon ja viisauden ihmiset ovat niitä, jotka ovat valaneet elämää sydämiinsä teurastamalla halunsa . Mutta mitä tulee sellaiseen, joka on tuhonnut sydämensä ja antanut etuaseman haluilleen, niin tieto ja viisaus on riistetty hänen kieleltään.

Sydämen tuhoutuminen tapahtuu turvallisuuden tunteen omaamisen sekä välinpitämättömyyden kautta. Sydäntä vahvistetaan Allahin pelon sekä dhikrin kautta. Mikäli sydän hylkää tämän maailman nautinnot, niin se tulee suuntautumaan kohti Tuonpuoleisen hurmion tavoittelemista, ja se tulee olemaan niiden joukosta, jotka kutsuvat sitä kohti. Jos sydämestä tulee tyytyväinen tämän maailman nautintoihin, niin Tuonpuoleisen onnellisuuden tavoittelu lakkaa.

Allahia sekä Hänen tapaamistaan kohti kaihoaminen on kuin hellä tuulahdus joka puhaltaa sydämen päälle, puhaltaen pois palavan halun tätä maailmaa kohtaan. Se, joka laittaa sydämensä tyytymään Herraansa, tulee löytämään itsensä rauhallisessa ja levollisessa tilassa, ja sitä, joka lähettää sen ihmisten joukkoon, tullaan häiritsemään ja hämmentämään ylettömästi. Tämä johtuu siitä, että rakkaus Allahia kohtaan ei koskaan voi tulla sisään sydämeen, joka sisältää rakkautta tätä maailmaa kohtaan, kunnes kameli menee neulansilmästä .

Sen tähden kaikkein rakastetuin palvelija Allahille on se, jonka Hän laittaa Hänen palvelukseensa, jonka Hän valitsee rakkauttaan varten, jonka Hän laittaa puhdistamaan palvontansa Häntä varten; joka omistaa elämänsä Hänelle, kielensä Hänen muistelemiselleen sekä jäsenensä Hänen pallvelemiselleen.

Sydän tulee sairaaksi aivan kuten vartalo tulee sairaaksi, ja sen parannus on katumisessa ja suojan tavoittelemisessa pahalta.

Siitä tulee ruosteinen kuten peili tulee ruosteiseksi, ja se kiillotetaan dhikrin avulla.

Siitä tulee alaston kuten vartalo tulee alastomaksi, ja sen koristus syntyy taqwan kautta.

Siitä tulee nälkäinen ja janoinen kuten vartalo tulee nälkäiseksi ja janoiseksi, ja sen nälkä ja jano tyydytetään tiedolla, rakkaudella, luottamuksella, katumuksella sekä alistumisella Allahia kohtaan .”

[Al-Fawaa’id, s. 111-112]


Perjantai raportti, Vol V, No. 6, Mar/94

suom. Khadija

Kohdatessaan uskottomien hyökkäykset Islaamia vastaan, jotkut muslimit kääntyvät puolustamaan sisäisen tappion tuntemana aivan kuin he yrittäisivät näyttää, että islamilaisilla arvoille ei ole eroa länsimaisiin verrattuna. Jos heille kerrotaan, että islaamilainen poliittinen järjestelmä on diktatorinen, he vastaavat siihen yrittäen näyttää sen demokraattisena. Jos heille kerrotaan, että Islamia on levitetty Jihaadilla, he vastaavat, että muslimit taistelivat ainoastaan puolustaakseen itseään kun heitä vastaan hyökättiin. Jos heille kerrotaan, että naisen asemassa Islamissa on ongelma, he yrittävät todistaa, että Islam sallii moniavioisuuden vain tietyin edellytyksin, joita monet miehet eivät täytä ja näin ollen he päättelevät että se ei ole todellisuudessa sallittua! Sellaiset anteeksipyytelevät käytökset olisi jätettävä taakseen. Islam on elämäntapa, jonka Allaah on antanut meille, sitä ei voi laittaa samalla tasolle kuin muut ihmisen tekemät ideologiat tai korruptoituneet ilmoitukset. Muslimeilla tulisi olla tarpeeksi luottamusta itseensä mennäkseen hyökkäykseen, kuin pysyä puolustuslinjoilla kuin syytetty henkilö. Kun Quraishilaiset syyttivät muslimeja pyhitettyjen kuukausien rikkomisesta tapauksessa, jossa muslimiprikaati taisteli Abdullah bin Jahsh’ia ja uskottomia vastaan. Allaah subhanahu wa ta’ala ilmoitti:

He kysyvät sinulta, Muhammed, onko taisteltava rauhoitetun kuukauden aikana. Sano: »Taisteleminen sen aikana on raskas synti; mutta käännyttäminen Jumalan tieltä, Jumalan kieltäminen, Rauhoitetun temppelin häpäiseminen ja kävijöiden ajaminen pois sieltä on vielä pahempaa Jumalan silmissä. Sillä pakanuuteen käännyttäminen on pahempi kuin murha.» He eivät lakkaa sotimasta teitä vastaan, ennen kuin ovat saaneet, mikäli voivat, teidät luopumaan uskonnostanne. Mutta niiden teot, jotka luopuvat uskonnostaan ja kuolevat uskottomuudessaan, tulevat olemaan turhia sekä tässä että tulevassa elämässä, heistä tulee Tulen asukkaita ja he pysyvät siinä iankaikkisesti. (Qur’an 2:217)

Tämä on miten Quraan väittelee uskottomien kanssa.

Quraan alkaa hyökäten heidän suurinta rikostaan vastaan: heidän epäuskoaan Allaahiin ja heidän kumppaneiden liittämistä Häneen. Kenenkään ei pitäisi esittää väärää selitystä uskonnostamme miellyttääkseen vääräuskoista.

Jotkut muslimit yrittävät piilottaa heidän Islamilaisen henkilöllisyyden pelätessään, että heidät leimataan ”fundamentalisteiksi”. Miehet ajavat partansa ja naiset yrittävät saada hijabinsa näyttämään kuin viime syksyn muodilta. Jos heille tarjotaan ruokaa tai juoma, mikä on haraam, he sanovat, että ovat täynnä tällä hetkellä tai he sanovat, että eivät tykkää nimenomaisesta ruoasta. Vain harvat sanovat, että he eivät voi syödä sitä, koska se on laitonta Islamissa. Tämä ei ole tapa, jolla Profeetan (saws) seuralaiset käyttäytyivät. Kun seuralaiset hyväksyivät Islamin, he tulivat ylpeiksi siitä ja tunsivat, että kaikki muut ajatusmallit ja elämäntavat olivat alempiarvoisia siihen verrattuna mitä heille oli ilmoitettu seitsemän taivaan yläpuolelta.

Taistelussa muslimien ja persialaisten kanssa, Rostomi, persialaisten armeijan johtaja pyysi neuvottelua muslimien kanssa. Sa’d ibn Abi Waqqas, muslimien johtaja taistelussa, lähetti ryhmän seuralaisia, joiden joukossa oli Rabi’a bin Amir. Persialaisten johtaja valmisti mahtavan vastaanoton tehdäkseen vaikutuksen noihin ”beduiineihin” ja heikentääkseen heidän asemaansa. Persialainen pyysi Rabi’ania tulemaan sisään ilman hänen aseitaan. Hän kieltäytyi ja meni sisään hänen aseineen ja hevosensa kanssa ja hän sitoi hevosensa Rostomin viereen. Rostom kysyi: ”Mikä tuo sinut?” Rabi’a sanoi, ”Allaah on lähettänyt meidät käännyttämään ihmiset ihmisten palvonnasta Allaahin palvontaan ja tämän elämän rajoittuneisuudesta sen laajuuteen ja uskontojen sorrosta Islamin oikeuteen. Allaah on lähettänyt meille Hänen luoduilleen Hänen uskontonsa. Kuka hyvänsä hyväksyy sen, me hyväksymme sen häneltä ja kuka tahansa kieltäytyy, me taistelemme häntä vastaan kunnes me saamme Allaahin Lupauksen.” ”Ja mikä on Hänen Lupauksensa?” kysyi Rostom. ”Paratiisi niille, jotka kuolivat ja voitto niille, jotka selvisivät” vastasi Rabi’a. Roston sanoi, ”Voitko viivyttää tätä asiaa, kunnes me ajattelemme sitä.” Rabi’a vastasi: ”Kyllä. Kuinka monta päivää tarvitsette yhden vai kaksi?” Rostom sanoi, ” Enemmän. Kunnes minä kirjoitan kansalleni.” Rabi’a sanoi: ” Me emme voi. Meidän Profeetta  ei antanut meille valtuuksia viivyttää meidän vihollisia enempää kuin kolme päivää. Joten päätä.”

Tämä seuralainen tuli yhteiskunnasta, joka oli materiaalisesti kaukana Persian valtakunnasta. Siitä huolimatta hänessä oli itsessään Totuuden siemen ja hurskaus, mikä ei sallinut hänen hämmentyä tai vaikuttua uskottomia ympäröivästä loistosta. Sivistys alkaa oikeasta tuntemuksesta ja uskosta. Materiaaliset puolet sivistyksessä tulevat myöhemmin kylkiäisinä. Toisaalta, uskottomalle, ei ole väliä kuinka materiaalisesti edistynyt hän voi olla, hän on sivistymätön henkilö ja kanta hänen sielussaan bakteereja hänen omaksi tuhokseen. Tämä on syy, miksi sinun tulisi olla ylpeä uskonnostasi. Tämä on syy, miksi sinun tulisi olla ylpeä Islamistasi.


Viisauden helmiä Imaam Ash-Shaafi’ilta

Tieto ja vilpittömyys.

Tieto on sitä, joka hyödyttää

Ash-Shaafi’ii (rahimahullaah) sano:

”Tieto on sitä, joka hyödyttää; ei sitä, joka opetellaan ulkoa.”

Vilpittömyys

Ash-Shaafi’ii (rahimahullaah) sanoi:

Jos joku teistä ponnistelisi äärimmäisimmällä ponnistelulla saadakseen kaikki ihmiset tyytyväisiksi häneen, niin hänelle ei ole mitään keinoa (ts. hän ei ikinä pysty tekemään sitä). Joten puhdistakoon orja ne tekonsa, jotka ovat hänen ja Allahin ta’aala välillä.”


Ja hän sanoi myös,

”Ketkään eivät tiedä (tunne) riyaa, paitsi vilpittömät.”

Hiljaisuus, rakkaus ja kunnia.

Kielen muraaqabah

Ash-Shaafi’ilta (rahimahullaah) kysyttiin jotakin asiaa koskien.

Ja hänelle sanottiin: ”Etkö vastaa, Allah armahtakon sinua!”

Hän sanoi: ”En, kunnes tiedän hyödyn hiljaisuudestani tai vastauksestani.”

Rakkaus ja rakkaus

Ash-Shaafi’ii (rahimahullaah) sanoi:

”Se, joka väittää keränneensä sydämeensä sekä tämän maailman rakkauden että sen Luojan rakkauden, on totisesti valehdellut.”

Taqwan kunnia

Ash-Shaafi’ii (rahimahullaah) sanoi:

”Sillä, jota ei ole kunnioitettu taqwalla, ei ole lainkaan kunniaa.”

Jalous ja pelastus

Varo ihmisten rakkautta

”Ole hiljainen tässä ajassa kun se lipuu eteen päin
Ja koskien kuolevaisia, pakene heidän luostaristaan
Ja pese kätesi ajasta ja sen ihmisistä
Ja varo heidän rakkauttaan, jolla tavoitat heidän hyvyytensä
Totisesti tutkin mutten löytänyt itselleni kumppania
Johon ystävystyä elämän kautta ja ei kehenkään muuhun
Joten hylkäsin heistä alimman hänen pahuutensa paljouden vuoksi
Ja hylkäsin heistä korkeimman hänen hyvyytensä vähyyden vuoksi.”

Itsensä sortaja

Ash-Shaafi’ii (rahimahullaah) sanoi:

”Epäoikeudenmukaisin kaikista itsensä sortajista on:

Se, joka nöyrtää itsensä sellaiselle, joka ei kunnioita häntä
Ja tavoittelee sellaisen ystävyyttä, joka ei hyödytä häntä
Ja hyväksyy sellaisen ylistyksen, joka ei tunne häntä.”

Halujen seuralainen

Ash-Shaafi’ii (rahimahullaah) sanoi:

”Vaikka näkisin omien halujensa seuralaisen kävelevän veden päällä, en hyväksyisi häntä.”

Tottelevaisuuden ihmiset

Ash-Shaafi’ii (rahimahullaah) sanoi:

”Ei ole ketään, paitsi että hänellä on rakastaja ja vihaaja. Joten jos niin täytyy olla, niin olkoon mies Allahia, ’azza wa jall, tottelevien ihmisten kanssa.”

Tiedon taiteet

Hyvyys on viidessä asiassa

Ash-Shaafi’ii (rahimahullaah) sanoi:

”Hyvyys on viidessä asiassa:

– Sielun rikkaudessa
– Vahingosta pidättäytymisessä
– Halaalin ansaitsemisessa
– Taqwassa
– Ja luottamuksessa Allahiin.”

Ihmisten tyytyväisyys

Ash-Shaafi’ii (rahimahullaah) sanoi:

”Ihmisten tyytyväisyyden tavoitteleminen on tavoite, jota ei koskaan voida saavuttaa
Ja ei ole mitään tietä turvaan ihmisten kieliltä
Joten seuraa ainoastaan sitä mikä hyödyttää sinua, ja pidä siitä kiinni.”

Vilpittömyys tiedossa

Ash-Shaafi’ii (rahimahullaah sanoi)

”Joka haluaa Tuonpuoleista, niin hänen päälleen on vilpittömyys tiedossa.”
(ts. hänen on noudatettava sitä)

Tiedon taiteet

Ash-Shaafi’ii (rahimahullaah) sanoi:

”Joka oppii Koraania, hänen arvonsa tulee mahtavaksi
Ja joka puhuu fiqhissää, hänen kykynsä kasvavat
Ja joka kirjoittaa hadiitheja, hänen todisteensa vahvenevat
Ja joka tutkii kieltä, hänen luontonsa pehmenee
Ja joka pohtii tilintekoa, hänen mielipiteensä tulee vakaaksi
Ja joka ei suojele itseään, hänen tietonsa ei hyödytä häntä.”

Solvaaja

Ash-Shaafi’ii (rahimahullaah) sanoi:

”Joka solvaa sinulle, tulee solvaamaan sinua
Ja joka kertoo sinulle, tulee kertomaan sinusta.”

[alkuperäinen, englanninkielinen versio poimittu internetistä]



Tuomiopäivään valmistautuminen

Tuomiopäivään valmistautuminen

Imaam Ibn Hajar Al-Asqalanin koskettava kokoelma Profeetan, Oikeamielisten edeltäjien sekä viisaiden ihmisten sanoja.

Neuvoja kahdessa lauseessa

On kerrottu että Profeetta (saws) sanoi: ”On olemassa kaksi piirrettä, ja mikään ei ole parempi kuin ne: Usko Allahiin ja muslimien hyödyttäminen. Ja on olemassa kaksi piirrettä, eikä mikään ole pahempi kuin ne: Vertaisten liittäminen Allahin rinnalle sekä muslimien vahingoittaminen.”

Profeetta (saws) sanoi: ”Istu oppineiden kanssa ja kuuntele viisaiden puhetta, sillä totisesti Allah, Ylistetty, antaa viisauden valolla elämän kuolleelle sydämelle, aivan kuten hän antaa sadevedellä elämän kuolleelle maaperälle.”

Abu Bakr As-Sidiiq sanoi: ”Se, joka menee hautaan ilman elantoa on kuin hän haluaisi ylittää purjehtia meren yli ilman laivaa.”

’Umar ibn Al-Khattaab sanoi: ”Tämän maailman kunnia on omaisuudessa, ja Tuonpuoleisen kunnia on oikeamielisissä teoissa.”

’Uthmaan ibn ’Affaan sanoi: ”Dunyasta (tämänpuoleisesta elämästä) huolehtiminen on pimeys sydämessä, ja Tuonpuoleisesta huolehtiminen on valo sydämessä.”

’Ali ibn Abi Taalib sanoi: ”Se, joka tavoittelee tietoa, Paratiisi tulee tavoittelemaan häntä. Ja se, joka tavoittelee tottelemattomuutta, Helvetin tuli tulee tavoittelemaan häntä.”

Yahya ibn Mu’aadh sanoi: ”Kunniallinen ihminen ei ikinä olisi tottelematon Allahia kohtaan, ja viisas ihminen ei ikinä valitsisi Dunyaa Tuonpuoleisen sijaan.”

Al-A’mash sanoi: ”Se, jonka pääoma on taqwa; kielet ovat kykenemättömiä kuvailemaan sitä omaisuutta, joka hänen hurskautensa on. Ja se, jonka pääoma on dunya; kielet ovat kykenemättömiä kuvailemaan hänen menetyksensä suuruutta hänen menetettyään hurskauden.”

Sufiyaan Ath-Thawri sanoi: ”Jokainen tottelemattomuuden teko, joka tehdään intohimon takia, sen anteeksiannosta on toivoa. Jokainen tottelemattomuuden teko, joka tehdään ylimielisyyden takia, sen anteeksiannosta ei ole toivoa, sillä Shaitaanin tottelemattomuuden juuri oli ylimielisyys, kun taas Aatamin virheen juuri oli intohimo.”

Eräs askeetikko sanoi kerran: ”Se, joka tekee syntiä nauraen, Allah laittaa hänet astumaan Tuleen itkien. Ja se, joka tottelee itkien (pelosta Allahia kohtaan), Allah laittaa hänet astumaan Paratiisiin nauraen.”

Eräs viisas mies sanoi kerran: ”Älä vähättele pieniä syntejä, sillä totisesti niistä suuret synnit kasvavat.”

Profeetta (saws) sanoi: ”Yksikään synti ei pysy pienenä kun jatkuvuus on sen seurana, ja yksikään synti ei pysy suurena kun anteeksiannon tavoittelu on sen seurana.”

Sanotaan, että ”Tietäjä pitää itsensä kiireisenä Allahin ylistämisessä, kun taas zaahid (askeetikko) pitää itsensä kiireisenä pyyntörukousten kanssa; sillä tietäjän huoli on hänen Herransa, kun taas zaahidin huoli on hänen oma nafsinsa (sielunsa).”

Eräs viisas mies sanoi: ”Joka on sen harhakuvitelman kourissa, että hänellä on läheisempi ystävä kuin Allah, niin pieni on hänen tietämyksensä Allahista. Ja joka on sen harhakuvitelman alla, että hänellä on suurempi vihollinen kuin hänen oma sielunsa, niin pieni on hänen tietonsa omasta sielustaan.”

Abu Bakr As-Siddiiq sanoi koskien Koraanin jaetta ”Pahuus on ilmennyt maalla ja merellä.” [Suurah Ar-Ruum 30:41],

”Maa viittaa kieleen ja meri viittaa sydämeen. Jos kieli turmeltuu, ihmiset itkevät sen vuoksi, ja jos sydän turmeltuu, enkelit itkevät sen vuoksi.”

Sanotaan, että ”Totisesti intohimo tekee kuninkaista orjia ja orjista kuninkaita . Etkö näe Yusufin ja Zulaykhan tarinaa?”

Ja sanotaan, että ”Iloisia uutisia sille, jonka äly on hänen herransa ja halu hänen orjansa. Ja murheellisia uutisia sille, jonka halu on hänen herransa ja älykkyys hänen orjansa.”

Sanotaan myös, että ”Joka jättää synnit, hänen sydämensä tulee pehmenemään; ja joka jättää kielletyn ja syö sallittua, hänen älynsä tulee valaistumaan.”

Allah paljasti yhdelle Profeetoista: ”Tottele Minua siinä, mihin olen määrännyt sinut, äläkä ole Minua kohtaan tottelematon siinä, mitä olen neuvonut sinulle.”

Sanotaan, että ”Älykyyden täydellistymä on Allahin tyytyväisyyden seuraamisessa sekä Hänen vihansa välttämisessä.”

Sanotaan myös, että ”Oppineelle ei ole maanpakoa ja tietämättömälle ei ole kotimaata.”

Ja sanotaan, ”Se, joka on lähellä Allahia tottelevaisuutensa takia, tuulee olemaan muukalainen ihmisten joukossa.”

Sanotaan, että ”Liikkuminen tottelevaisuutta kohti on todiste tiedosta, aivan kuten vartalon liikkuminen on todiste sen elinvoimaisuudesta.”

Profeetta (saws) sanoi: ”Kaikkien syntien juuri on rakkaus Dunyaa kohtaan, ja kaikkien koettelemusten juuri on almujen ja zakaatin pidätteleminen.”

Sanotaan, että ”Se, joka myöntää puutteensa, on aina ylistetty; ja puutteiden myöntäminen on merkki hyväksymisestä (Allahilta).”

Sanotaan myös, että ”Kiittämättömyys siunauksista on alhaisuutta ja hölmön seura on huonoa onnea.”

Eräs runoilija sanoi:

”Oi hän, joka on kiireinen tämän maailman kansa!
Jota harhaluulot pitkästä eliniästä ovat huijanneet
Eikö hän ollut välinpitämättömyyden tilassa?
Kunnes hänen määrätty aikansa lähestyi
Totisesti, kuolema saapuu yllättäen
Ja hauta on tekojen keräyslipas
Ole kärsivällinen Dunyan ja sen vaikeuksien kanssa
Ei ole olemassa kuolemaa muuta kuin jokaiselle määrättynä aikana.”

[Preparing for the Day of Judgement, s. 7-9]


Tuonpuoleiseen valmistautuminen

Muokattu seuraavista lähteistä: http://www.sunnahonline.com/ilm/sisters/0004.htm ; http://www.sunnahonline.com/library/sisters/0014.htm

900-luvulla kun muslimikomentaja Abu Qudaamah Ash-Shaamii kuuli että kristityt olivat keränneet armeijansa ja valmistautuivat hyökkäämään muslimeita vastaan tuhotakseen islamin, hän kiirehti äkkiä moskeijan saarnatuoliin. Hän piti voimakkaan ja tunteikkaan puheen ja sytytti sillä yhteisönsä halun puolustaa maataan ja taistella Allahin takia. Kotimatkalla eräs nainen pysäytti hänet syrjäisellä kujalla ja sanoi ”Kuulin sinun puhuvan moskeijalla ja kehottavan ihmisiä jihaadiin, mutta minulla ei ole kuin tämä…” hän sanoi ja ojensi Abu Qudaamalle kaksi pitkää palmikkoa. ”Niitä voi käyttää hevosen suitsina. Kenties Allaah kirjoittaa minut niiden joukkoon, jotka lähtivät jihaadiin.”

Seuraavana päivänä kun muslimit olivat valmistelemassa armeijaansa, nuori poika juoksi väkijoukon läpi ja pysähtyi Abu Qudaaman hevosen eteen pyytäen päästä mukaan. Muut nauroivat hänelle ja sanoivat hevosten tallovan hänet jalkoihinsa, mutta Abu Qudaamah katsoi häntä silmiin ja poika sanoi jälleen ”Pyydän sinulta kautta Allahin, anna minun tulla  mukaan.” Tällöin Abu Qudaamah sanoi: ”Sillä ehdolla, että jos kuolet, viet minut kanssasi Paratiisiin niiden joukossa, joiden puolesta sinun annetaan puhua.” Nuori poika hymyili ja sanoi ”Se on lupaus.”

Kun armeijat kohtasivat ja taistelu kiihtyi, tämä Abu Qudaaman kanssa hänen hevosensa selässä istunut poika pyysi häneltä kolme nuolta. Abu Qudaamah epäröi ja pelkäsi pojan hukkaavan ne, mutta poika pyysi jälleen ”Pyydän sinua Allahin kautta antamaan minulle ne.” Abu Qudaamah antoi pojalle nuolet ja hän tähtäsi – ”Bismillaah”, ensimmäinen nuoli lensi ja tappoi roomalaisen, ja toinen ja kolmas nuoli lensi ja tappoi roomalaisen. Sitten toisaalta lensi nuoli ja osui poikaa rintaan pudottaen hänet hevosen selästä. Abu Qudaamah kiirehti hänen vierelleen ja poika otti taskustaan pussukan pyytäen Abu Qudaamaa palauttamaan sen hänen äidilleen. Abu Qudaamah kysyi kuka sinun äitisi on, ja poika vastasi ”Se nainen, joka eilen antoi sinulle letit.”

Eli ajatelkaa tätä musliminaista. Hän uhrasi hiuksensa Allahin takia kun nykyään naiset tekevät niin matkiakseen kaafir-esikuvia, ja hän uhrasi poikansa Allahin takia vaikka moni muu nainen lähestulkoon kuolisi vain pitääkseen poikansa kotona. Hän vietti elämänsä Allahia totellen, ja kun kokeen aika tuli, hän pääsi läpi. Eikä hän ainoastaan päässyt sitä läpi itse, vaan myös hänen kasvattamansa lapset hohtivat sitä samaa uskon valoa.

Rakkaat siskot, äidit ja tyttäret. Jokainen etsii onnellisuutta ja iloa, emmekä me varmasti ole poikkeuksia. Mutta missä se onnellisuus ja ilo on? Ja missä ja milloin me haluamme ne? Haluammeko me onnellisuutta ja haluammeko me pitää hauskaa tässä elämässä tuonpuoleisen kustannuksella? Vai onko tuonpuoleinen kun kohtaamme Allahin sitä aikaa, jolloin haluamme olla iloisia?

Kaikkialla minne menemme, näemme ihmislaumojen ja median ja kulttuurin vannovan meille, että onnellisuus on onnellisuutta tässä elämässä. Mutta onko se todella onnellisuutta? Tilinmaksun päivänä Allaah tulee ottamaan dunyan ”onnellisimman” kaafirin ja kastamaan hänet Helvetin tuleen. Sitten Allaah tulee kysymään häneltä ”Oletko koskaan nähnyt onnellisuutta?”, ja tämä epäuskovainen tulee vastaamaan ”En koskaan!”

Ei, todellinen onnellisuus on ainoastaan tuonpuoleisen onnellisuutta viis siitä, mitä tässä maailmassa tapahtuu. Tilinteon päivänä Allaah tulee ottamaan kaikkein koetelluimman ihmisen ja kastamaan hänet Paratiisiin. Sitten Hän tulee kysymään häneltä ”Oletko ikinä nähnyt surullisuutta”, ja tämä henkilö tulee vastaamaan ”En ikinä!”

Älkääkä kuvitelko että se onnellisuus ja hauskuus on yksinomaan tuonpuoleiseen sidottua. Se on erittäin vahvasti kytköksissä myös tämän maailman elämään. Kuunnelkaa näitä Allahin sanoja ja ymmärtäkää ne:

”Joka tekee hyviä tekoja ja on uskovainen, hänelle tulemme totisesti antamaan hyvän elämän, ja tulemme totisesti antamaan hänelle palkkion parhaan hänen tekemänsä mukaan.” [An-Nahl:97]

Rakkaat siskot, meidän tulee ymmärtää että minä, sinä, ja kuka tahansa meistä voi joutua Helvetin tuleen! Kautta Allahin, me emme ole parempia kuin Faatimah, Allahin Lähettilään saws tytär, ja hän saws sanoi hänelle: “Oi Faatimah, Muhammadin tytär, pyydä minulta mitä haluat omaisuudestani, sillä minusta ei ole sinulle mitään hyötyä Allahin edessä.” Eli että sillä ei ole mitään merkitystä vaikka olet tyttäreni, jos et tee töitä Paratiisin eteen, ”isäni oli se ja se” ei tule auttamaan sinua Allahin edessä vähääkään.

Islam on täynnä monia uskovaisia, jotka olivat vailla vertaista taqwassaan. Kun muut tytöt ripustavat seinilleen julisteita kaafirlaulajista, kaafirurheilijoista ja kaafirnäyttelijöistä, meidän tulee ripustaa sydämiimme julisteita Faatimasta ja muista todellisista musliminaisista.

Esimerkiksi Faaraon vaimo Aasiyah, jonka usko kukoisti sellaisen ihmisen varjossa, joka sanoi hänelle ”Minä olen sinun Herrasi.” Faaraon kuultua vaimonsa uskosta hän hakkasi häntä ja laittoi vartijansa hakkaamaan häntä. He veivät hänet polttavaan keskipäivän aurinkoon, sitoivat hänen kätensä ja jalkansa ja hakkasivat häntä loputtomasti. Mutta hän kääntyi Allahin puoleen ja rukoili, sanoen ”Herrani, rakenna minulle koti luoksesi Paratiisiin ja pelasta minut Faaraolta ja hänen teoiltaan, ja pelasta minut sortajien kynsistä.” Kun hän sanoi tämän, taivas avautui hänelle ja hän näki kotinsa Paratiisissa ja hymyili. Hän hymyili, ja vartijat olivat ällistyneitä – kuinka joku voi hymyillä kun häntä kidutetaan? Faarao oli raivoissaan ja määräsi heitä pudottamaan Aasiyan päälle kivenlohkareen ja murskaamaan hänet kuoliaaksi, mutta Allaah otti hänen sielunsa ennen lohkareen tuomista, ja hänestä tuli esikuva kaikille uskoville miehille ja naisille aikojen loppuun saakka.

Jihaadista ja marttyyreista puheenollen, tiedättekö kuka oli ensimmäinen muslimi, joka tapettiin Allahin tiellä? Hän oli Sumaiyyah, ’Ammaarin äiti. Kun Abu Jahl kuuli hänen ja hänen miehensä Yaasirin sekä hänen poikansa ’Ammaarin hyväksyneen islamin, hän laittoi heidät ruoskittaviksi ja hakattaviksi, ja heidän koettelemuksensa olivat niin ankaria että kun Profeetta saws kulki heidän ohitseen, hän saws sanoi heille ”Olkaa kärsivällisiä oi Yaasirin perhe, sillä teille on määrätty päivä (jona te tulette astumaan Paratiisiin)!”

Eräänä päivänä kun Abu Jahl jälleen hakkasi Sumaiyyaa ja hän edelleen kieltäytyi luopumasta uskostaan, jokin sai Abu Jahlin raivoihinsa ja hän otti käteensä keihään ja keihästi sillä Sumaiyyan. Hänestä tuli perheensä ja koko muslimiumman ensimmäinen ihminen, joka kohtasi Allahin marttyyrinä.

Rakkaat siskot, meidän esikuvamme tulevat Koraanista. Olette kenties kuulleet kertomuksen pojasta ja kuninkaasta. Kun koko kylän asukkaista tuli muslimeita sen nuoren pojan kuoleman kautta, kuningas joukkojaan sytyttämään suuren tulen ja polttamaan siinä jokaisen, joka ei suostu luopumaan uskostaan. Eräs uskovainen nainen seisoi vauvansa kanssa tulen edessä katsoen vauvaansa, ja nähdessään hänen haurautensa ja viattomuutensa harkitsi kääntyvänsä takaisin. Silloin vauva sanoi hänelle ”Mitä sinä odotat, äiti? Astu eteenpäin, sillä sinä seuraat totuutta.” Nainen nyökkäsi, ja vauvansa käsivarsillaan hänet työnnettiin kuolemaansa.

”Eivätkä he kohdelleet heitä huonosti muuta kuin siksi, että he uskoivat Allahiin, Kaikkivoipaan ja Ylistettyyn, jolle kuuluu taivaiden ja maan valta ja Hän on kaiken todistaja.” [Al-Buruuj:8-9]

Ja rakkaat siskot, meidän esikuvamme tulevat nykypäivästä. Erään muslimimaassa eläneen vanhan naisen poika kertoi meille, että hänen äitinsä päätti jättää kaiken sen turhuuden, mitä yleensä tapahtuu naisten keskinäisissä tapaamisissa, ja omistaa sen sijaan elämänsä rukoukselle. Eräänä yönä hän oli rukoushuoneessaan rukoilemassa ja hänen poikansa kuuli äitinsä kutsuvan häntä. Poika meni hänen luokseen ja löysi hänet sujuudista halvaantuneena. Hän vei äitinsä lääkäriin ja äiti laitettiin kuntoutukseen, mutta toivoa ei ollut paljon. Niinpä äiti pyysi poikaansa viemään hänet takaisin kotiin rukoushuoneeseensa ja laittamaan hänet takaisin samaan sujuud-asentoon. Yön koitettua hän kutsui jälleen poikaansa ja sanoi sinulle ”Astawdi’ukallaah alladhii la yudii’u wadaa’iah” – jätän sinut Allahin huomaan, eikä Hän koskaan hukkaa hänelle uskottua asiaa. Niin hän kuoli sujuudiinsa, ja hänen lihaksensa jähmettyivät siihen asentoon, joten hänen ruumiinsa oli pestävä hänen ollessaan sajdassa, ja hänen hautajaisrukouksensa rukoiltiin hänen ruumiinsa ollessa sajdassa. Sitten hänet kannettiin hautaansa hänen ruumiinsa ollessa sajdassa, ja hänet haudattiin hänen ollessaan sajdassa. Profeetta saws sanoi, että meidät kaikki tullaan herättämään henkiin siinä tilassa, jossa kuolimme, joten hänet tullaan herättämään Tuomiopäivänä henkiin Allahille polvistuneena, sillä siten hän eli ja kuoli.

On olemassa monia muitakin meidän tietämiämme kertomuksia vahvoista uskovaisäideistä, -vaimoista ja -siskoista, ja lukemattomia sellaisia, joista vain Allaah tietää.

Rakkaat siskot, kaiken tämän jälkeen kysykää ei-muslimeilta mitä he haluavat meille. Haluavatko he meille vapautusta? Vapautusta mistä? Allahista ja Hänen Lähettiläästään? Koraanista ja sunnasta? Paratiisista? Tästä uskonnosta, jonka Allaah on meille valinnut?

Ja mitä he antaisivat meille vastineeksi? Onnellisuutta? Kautta Allahin, heillä ei ole mitään onnellisuutta jota he voisivat antaa. Antaisivatko he meille rakkautta ja suojaa haudan rangaistukselta ja Helvetin vartijoilta ja kuolemalta? Ja miksi he haluavat vapauttaa juuri nuoret ja kauniit naiset? Mikseivät he vapauta vanhuksia? Mikseivät he vapauta alkuperäiskansoja? Mikseivät he vapauta vankeja? Miksi heidän kohdeyleisönään ovat 13-28-vuotiaat nuoret, laihat ja pitkät naiset (heidän määritelmänsä kauneudesta)? Ja miksi ensimmäinen asia, johon he meitä kutsuvat, on hijaabin pois ottaminen?

Muistakaa huolellisesti tällaiset ystävät, jos pidätte heitä sellaisina, sillä kautta Allahin ja vailla epäilyksen häivääkään, he tulevat olemaan meidän katkerampia vihollisiamme tilinteon päivänä:

”Sinä päivänä ystävät tulevat olemaan vihollisia toinen toisilleen, hurskaita lukuun ottamatta.” [Az-Zukhruf:67]

Kun Profeetta saws seisoi ’Arafan tasangolla pitämässä jäähyväissaarnaansa, hän saws sanoi ummalle: ”Kohdelkaa naisia lempeästi.” Historian kirjoissa kerrotaan että samana vuonna Euroopassa, samaan aikaan kun islam sanoi tätä, Euroopassa mietittiin papiston keskuudessa ovatko naiset ihmisiä vai eläimiä. Ne papit ovat niiden epäuskovaisten esi-isiä, jotka nyt haluavat ”vapauttaa” meidät.

Profeetta saws sanoi ”Jos nainen rukoilee viisi (päivittäistä rukoustaan), paastoaa kuukautensa (Ramadanin), suojelee itseään (zinalta) ja kuuntelee aviomiestään, hänelle tullaan sanomaan ’Astu Paratiisiin mistä tahansa ovesta mistä haluat.’” Siellä me haluamme olla, siskot.

”Oi te, jotka uskotte! Antakaa vastauksenne Allahille ja Hänen Lähettiläälleen, kun Hän kutsuu teitä siihen, mikä antaa teille elämän, ja tietäkää, että Allaah tulee ihmisen ja hänen sydämensä väliin, ja että Hänen luokseen teidät tullaan keräämään.” [Al-Anfaal:24]

Allaah ja Hänen Lähettiläänsä saws kutsuvat meitä elämään, joten vastatkaamme, rakkaat siskot. Herätkäämme unestamme ja havahtukaamme horroksestamme ennen kuin liikkeemme tulevat raskaiksi ja lääkärit kokoontuvat ympärillemme synkin ennustein. Ennen kuin emme enää tunne läheisiämme, ennen kuin kivuistamme tulee jatkuvia, ennen kuin läheisemme itkevät vuoksemme. Ennen kuin meille määrätty kohtalo ottaa meidät ja sielumme viedään vartalostamme ja nostetaan taivaaseen. Ennen kuin läheisemme kerääntyvät ympärilleen ja käärinliinamme tuodaan, ruumiimme pestään ja kääritään kankaaseen. Ennen kuin meidän luonamme vierailleet lakkaavat tekemästä niin ja meitä kadehtineet unohtavat kateutensa. Ennen kuin perheemme ohjaa huomionsa omaisuuteemme meidän ohjatessa sen tekoihimme.

Varokaamme tätä loppua, rakkaat siskoni.

Mitä me olemme valmistaneet sitä päivää varten? Olemmeko me valmiita sille matkalle?

Tässä me olemme! Meille ennustetaan joka päivä että on aika lähteä, joten Allaah antakoon armonsa niille, jotka nousevat ylös, tottelevat ja valmistautuvat sitä päivää varten, jona he tulevat jättämään tämän maailman lopullisesti.

Missä me olemme, rakkaat siskoni? Missä me olemme verrattuna Al-Qa’qaahan, joka sanoi ”Olen valmistautunut kuolemaa varten viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan.”?

Me olemme tässä elämässä tehdäksemme hurskaita tekoja, mutta silti kieriskelemme laiskuuden kourissa. Milloin me sitten aiomme tehdä töitä? Kuoleman jälkeen? Haudassa?! Nyt meillä on vielä aikaa ja mahdollisuus tavoitella katumusta ja saavuttaa se, ja tulla aktiviisiksi Allahin palvomisessa.

Kuolema on pilannut niiden elämät, jotka heittäytyivät nautintoihin, joten etsikäämme me sellaista nautintoa, joka ei pääty kuolemaan. Katsokaamme huomiseen ja miettikäämme kuolemamme läheisyyttä ja hurskaiden tekojemme vähäisyyttä. Eräs viisas mies sanoi kerran: ”Varokaa kuolemaa tässä elämässä, ennen kuin päädytte elämään, jonka toivoisitte päättyvän kuolemaan, mutta se ei pääty.”

Rakkaat siskot, kuolemaa ei voi paeta. Jos seisomme sen polulla, se vie meidät, ja jos juoksemme sitä pakoon, se vie meidät silti. Joten etsikäämme turvaa pikaisesti, sillä meitä tavoittelee väsymätön etsijä: hauta ja sen ahtaus, pimeys ja yksinäisyys. Se on joko oja Helvetin tulen ojista tai puutarha Paratiisin puutarhoista. Sen jälkeen tulee päivä, jona vauva muuttuu harmaahiuksiseksi ja nuorukainen on kuin humalassa kaikesta pelosta. Sen jälkeen tulee tuli, jonka kuumuus on polttavaa, jonka pohja on kaukana syvällä, jonka koristeet ovat teräviä rautakankia rankaisemiseen, jonka vesi on mätää ja jonka vartija on Maalik, jolla ei ole rahtuakaan armoa. Ajatelkaa kuinka sydämemme valtaa pelko nähdessämme tulen ja siraatin (Helvetin yläpuolella oleva silta) ja tajutessamme sen ohuuden. Sitten näemme siraatin alapuolella olevan Helvetin synkkyyden ja kuulemme liekkien leiskunnan. Ja meidän on mentävä siraatin yli vaikka olemme heikkoja ja sydämemme tärisevät, vaikka jalkamme eivät kanna ja selkämme tuntee kaikkien pahojen tekojemme taakan.

Muistakaa Al-’Alaa ibn Ziyaadin sanat: ”Teidän pitäisi ajatella että kuolema on jo tullut luoksenne mutta olette pyytäneet Allahilta lykkäystä ja Hän antoi teille lykkäystä. Joten käyttäkää tämä aika Allahin tottelemiseen.”

Myykäämme nykyinen elämämme seuraavaa elämäämme varten ja tulemme voittamaan molemmat. Älköömme myykö tuonpuoleistamme tämän elämän hinnalla, sillä silloin tulemme menettämään ne molemmat. Aikamme täällä on lyhyt, ja hurskaita on mennyt meitä ennen, joten mitä me odotamme? Vuoroamme? Kautta Allahin, se on tulossa.

Rakkaat siskot, älköömme antako terveyden, voiman, hyvinvoinnin, nuoruuden ja seuralaistemme petollisten sanojen huijata meitä. Kuolema voi ottaa meidät yllättäen vaikkemme odota sen osuvan kohdallemme lähiaikoina ja kuvittelemme sen olevan vielä kaukana – kunnes sen nuolet iskevät ja sen tuskat kohtaavat.

Kuinka moni ihminen aloittaakaan päivänsä muttei koskaan näe sen loppua? Kuinka moni toivoo huomista muttei koskaan elä näkemään sitä?

Kukaan ei tunne pelkoa tänään ilman että hän on turvassa huomenna koska otti opikseen ja teki hyviä tekoja elämänsä aikana. Me elämme elämää jossa Allaah antaa meille siunauksia päivin ja öin ja yötä päivää, mutta me tuhlaamme elämämme tehden muuta kuin sitä, mihin meidät on luotu. Tämän takia kun kuolema tulee joillekin meistä, rukoilemme Allahilta ”Herrani! Lähetä minut takaisin!” Miksi? “Jotta voisin tehdä hyvää siinä, minkä jätin taakseni.”

Siihen pyyntöön ei tulla suostumaan. Mutta se päivä ei ole vielä koittanut. Joten tehkäämme hyviä tekoja kun vielä pystymme siihen, sillä Kuoleman enkeli ei vielä ole tullut luoksemme.

Itse ennen kuin sinun vuoksesi itketään, pakota itsesi tekemään tottelevaisuuden tekoja ennen kuin sinua kannetaan ihmisten olkapäillä, ja tilitä itsesi ennen kuin sinut laitetaan tilille.

Tämä oli muistutus ennen kaikkea itselleni, ja sitten teille.

lähde: http://muwahhiduun.wordpress.com/


HASSUA, EIKÖ OLEKIN?

[huom. tämä on käännös englanninkielisestä tekstistä]

Hassua, eikö olekin?

Jotain ajattelemisen aihetta.

. Hassua, kuinka 20 euron seteli näyttää niin isolta kun viet sen moskeijaan, mutta niin pieneltä kun viet sen kauppaan.

. Hassua, kuinka kauan kestää tehdä dhikriä tunnin ajan, mutta kuinka nopeasti joukkue pelaa 60 minuuttia koripalloa.

. Hassua, kuinka pitkiä pari moskeijalla vietettyä tuntia ovat, mutta kuinka lyhyitä ne ovat elokuvaa katsellessa.

. Hassua, kuinka emme keksi mitään sanottavaa rukoillessamme, mutta kuinka meillä ei ole mitään vaikeutta keksiä asioita, joista puhua ystävän kanssa.

. Hassua, kuinka olemme jännittyneitä kun koripallopeli menee ylimääräisille heitoille, mutta valitamme kun Tarawiih Ramadanin aikana on pidempi kuin normaalisti.

. Hassua, kuinka vaikeaa on lukea osa Koraanista, mutta kuinka helppoa on lukea 100 sivua bestseller-novellia.

. Hassua, kuinka ihmiset haluavat saada eturivin paikan missä tahansa ottelussa tai konsertissa, mutta kompuroivat saadakseen takarivin paikan moskeijalla jotta voisivat kompuroida (nopeasti) ulos.

. Hassua, kuinka tarvitsemme 2 tai 3 viikkoa varoitusaikaa saadakseen jonkin moskeija-tapahtuman sopimaan aikatauluumme, mutta voimme rukata aikatauluamme muita tapahtumia varten viime hetkelläkin.

. Hassua, kuinka vaikeaa ihmisten on oppia tarpeeksi hyvin yksinkertaista saarnaamista kertoakseen muille, mutta kuinka yksinkertaista samojen ihmisten on ymmärtää ja toistaa juoruja.

. Hassua, kuinka uskomme mitä sanomalehdessä sanotaan, mutta kyseenalaistamme sen mitä Koraani sanoo.

. Hassua, kuinka kaikki haluavat päästä taivaaseen, kunhan heidän ei tarvitse uskoa, ajatella, sanoa tai tehdä mitään.

. Hassua, kuinka voit lähettää tuhat vitsiä sähköpostilla ja ne leviävät kuin kulovalkea, mutta kun alat lähettää viestejä koskien Herraa, ihmiset miettivät kahdesti eteen päin lähettämistä.

HASSUA, EIKÖ OLEKIN?

Nauratko sinä?

Ajatteletko sinä?

Levitä Sanaa ja anna kiitosta Allahille, sillä Hän on Hyvä ja Armelias!


Pyyntörukous huoliin ja suruun

Oi Allah, olen sinun palvelijasi, sinun palvelijasi (Adamin) poika, sinun naispuoleisen (Eevan) palvelijan poika. Minun otsani on sinun kädessäsi. Sinun käskysi tulee aina toteutumaan ja määräyksesi on oikeudenmukainen. Pyydän Sinulta kaikilla Sinulle kuuluvilla nimillä joilla Olet itseäsi nimittänyt tai ilmoittanut Sinun kirjassasi tai minkä olet opettanut kenelle tahansa sinun luodullesi, tai olet pitänyt tiedostasi näkymättömissä sinun luonasi, että sisällyttäisit Koraanin elämääni ja tekisit sen sydämeni valoksi, että poistaisit suruni ja vapauttaisit minun huolistani.

Oi Allah pyydän turvaa sinulta huolilta ja surulta, heikkoudelta ja laiskuudelta, saituudelta ja pelkuruudelta, ja velkojen taakalta ja alakynteen joutumiselta.

Pyyntörukous ahdingossa olevalta

Kellään ei ole oikeutta tulla palvotuksi paitsi Allahilla joka on suurin, kaikista Kärsivällisin. Kellään ei ole oikeutta palvoa muuta kuin Allahia suurenmoisimman valtaistuimen Herraa. Kellään ei ole oikeutta tulla palvotuksi paitsi Allahilla taivaiden Herralla, maan Herralla ja jalon valtaistuimen Herralla.

Oi Allah! Sinun armoasi toivon, joten älä jätä minua minun asioitteni haltijaksi, vaikkakin vain silmän räpäyksen verran ja korjaa kaikki minun asiani. Ei ole ketään jolla on oikeutta tulla palvotuksi paitsi Sinulla.

Ei ole ketään jolla on oikeutta tulla palvotuksi paitsi Sinulla. Sinä olet vapaa kaikesta epäpuhtaudesta, totisesti minä kuuluin väärintekijöiden joukkoon.

Oi Allah, Allah on minun Herrani, minä en aseta mitään vertaisia Hänen rinnalleen.