Ihanteellinen musliminainen

Musliminainen ja hänen Luojansa

Musliminainen ja hänen mielensä

Musliminainen ja hänen sielu

Musliminainen ja hänen kehonsa

Musliminainen ja siveys

Musliminainen ja hänen aviomies

Musliminainen ja hänen vanhempansa

MUSLIMINAINEN JA HÄNEN LAPSENSA

Musliminainen ja hänen naapurinsa

Musliminainen ja hänen lapsiensa puolisot


 

 

Muslimah wa Rabb
Musliminainen ja hänen Luojansa


1. RUKOUS


Ylösnousemuksen päivänä Me käytämme oikeudenmukaista vaakaa, niin että kenellekään ei tehdä pienintäkään vääryyttä. Vaikka jokin teko painaisi sinapinsiemenen verran, niin Me otamme sen huomioon, Me olemme kyllin pätevä tilintekijä.
[Surah al-Anbiyaa’ 21: 47]

Ei ole epäilystäkään, etteikö musliminainen, miettiessään tätä jaetta, ajattelisi viimeistä
päivää ja kääntyisi Luojansa puoleen tottelevaisuudessa, katumuksessa ja kiitollisuudessa, yrittäen tehdä niin päljon oikeamielisiä tekoja kuin mihin hän pystyy, valmistautuakseen Tuonpuoleiseen.

Hän palvoo Allahia

Ei ole yllätys, että musliminainen palvelee Allahia innokkaasti, sillä hän tietää, että hänen on toteltava niitä käskyjä, jotka Allah on antanut jokaiselle palvelijalleen, naiselle ja miehelle. Hän kantaa islamilaiset velvollisuutensa kunniakkaasti, etsimättä tekosyitä tai kompromisseja ja olematta huolimaton.

Hän rukoilee päivittäiset rukouksensa

Hän rukoilee päivittäiset rukouksensa niille säädettyinä aikoina, eikä anna kodinhoidon tai velvollisuuksiensa äitinä ja vaimona estää häntä tekemästä niin. Rukous on islamin pilari ja kuka pitää kiinni rukouksesta, pitää kiinni uskosta ja kuka jättää rukouksen, jättää uskon. Rukous on teoista parhain ja jaloin, sillä Profeetta selitti Abdullah Ibn Masoodin välittämässä hadithissa

"Kysyin Allahin Lähettiläältä "Mikä teko on Allahile kaikkein mieluisin?". Hän vastasi "Rukoilla kukin rukous heti kun sen aika on". Kysyin häneltä, "Mikä sitten?" Hän sanoi "Kohdella vanhempiaan armokkaasti ja kunnioituksella" Kysyin
häneltä "Mikä sitten?" Hän sanoi "Jihad Allahin vuoksi".

Rukous on yhteys Luojan ja Hänen luotunsa välillä ja voiman, suoraselkäisyyden armon ja täyttymyksen lähde. Se puhdistaa syntien tahrat sydämistämme.

Abu Huraira kertoi: "Kuulin Allahin lähettilään sanovan: "Mitä ajattelisitte jos joku virtaisi kenen tahansa teidän ovenne edessä ja hän kylpisi siinä viidesti päivässä, olisiko jälkeäkään liasta hänessä?" Ihmiset sanoivat "Hänessä ei olisi jälkeäkään liasta". Hän sanoi: "Tämä on kuin päivittäiset viisi rukousta, joiden kautta Allah pyyhkii pois syntejä".

Rukous on armoa, jonka Allah on antanut palvelijoilleen, jotta he etsisivät Hänen varjoaan
viidesti päivässä ja ylistäisivät Häntä, pyytäisivät Hänen apuaan ja etsisivät Hänen armoaan, johdatustaan ja anteeksiantoaan. Siten rukous tulee puhdistautumiseksi heille jotka rukoilevat.

Uthmaan ibn Affaan kertoi "Kuulin Allahin Lähettilään sanovan: "Ei ole muslimia joka
rukousajan tullen suorittaa wudun kunnollisesti, keskittyy rukoukseensa ja kumartuu kunnolla, jonka rukous ei olisi niiden syntien poispyyhkijä, jotka hän on tehnyt sitä ennen, niin kauan kuin hän ei ole tehnyt suuria syntejä. Näin on ajan loppuun saakka".

Rukouksen tärkeydestä on monia eri haditheja, jotka kertovat sen siunauksista ja sadosta, jonka kylvämästään voi korjata.

Musliminaisen paras paikka rukoilla on koti, mutta musliminaisella on oikeus osallistua rukoukseen moskeijassa. Aaisha kertoi: "Allahin Lähettiläs rukoili fajrin, ja uskovat naiset rukoilivat hänen kanssaan, kietoutuneina ulompiin vaatekappaleisiinsa; sitten he palasivat koteihinsam eikä kukaan tunnistanut heitä"

Allahin Lähettiläs teki myös parhaansa tehdäkseen rukouksen helpoksi naisille, ja hän lyhensi rukouksiaan kuullessaan lapsen itkevän, sillä hän tiesi lapsen äidin joutuvan jännittymään tämän vuoksi. Allahin Lähettiläs kielsi miehiä kieltämästä vaimojaan rukoilemasta moskeijassa, vaikka koti onkin naiselle parempi paikka rukoilla. Edes tapaus, jolloin moskeijaan kulkeneen naisen kimppuun hyökättiin, ei saanut Profeettaa pyörtämään kehotustaan päästää naiset moskeijaan.

Waa'il al-Kindi kertoi, että aamun pimeydessä moskeijaan kulkeneen naisen kimppuun hyökkäsi mies. Nainen huusi ohikulkijan auttamaan, ja sitten suuri joukko ihmisiä kulki ohi ja hän kutsui heidät apuun. Nämä ihmiset saartoivat häntä ensin auttamaan tulleen miehen, ja hänen päällekarkaajansa pääsi karkuun. He toivat viattoman miehen hänen luokseen ja tämä sanoi "Minä vastasin avunhuutoosi ja toinen mies pääsi karkuun" He toivat miehen Allahin Lähettilään luokse ja kertoivat hänen käyneen naisen kimppuun, ja että he olivat saaneet hänet kiinni hänen yrittäessään paeta paikalta. Mies sanoi "Minä vastasin hänen avunpyyntöönsä hänen päällekarkaajaansa vastaan, mutta nämä ihmiset saartoivat minut ja toivat minut tänne". Nainen sanoi: Hän valehtelee, hän hyökkäsi kimppuuni". Allahin Lähettiläs sanoi: "Viekää hänet pois ja kivittäkää hänet". Silloin toinen mies nousi ylös ja sanoi "Älkää kivittäkö häntä vaan kivittäkää minut, sillä minä olen hän joka teki sen." Nyt Allahin lähettiläällä oli edessään kolme ihmistä: Hän, joka oli päällekarkaaja, ensimmäisenä apuun ehtinyt mies ja nainen itse. Hän sanoi päällekarkaajalle: "Mitä tulee sinuun, Allah on antanut sinulle anteeksi" ja hän puhui kauniita sanoja naista auttaneelle. Umar sanoi "Kivittäkää aviorikoksen tehnyt". Allahin Lähettiläs sanoi "Ei, hän on katunut Allahille". Luulen hänen sanoneen "katuen niin, että jos Medinan väki katuisi niin, se hyväksyttäisiin heiltä. "

Profeetalla oli tapana rukouksen jälkeen istuutua odottamaan, niin että naiset pääsivät poistumaan moskeijasta rauhassa ennen miehiä. Hän myös ohjeisti hadithissa Muslimilta: "Miesten parhaat rivit ovat etummaiset, ja huonoimmat takimmaiset ja naisten parhaat rivit ovat takimmaiset, ja huonoimmat etummaiset.

Hän ohjeisti naisia myös taputtamaan käsiään yhteen, jos nämä huomasivat virheitä rukouksessa.

Sunnah ja nafl rukoukset

Musiminainen ei rajoita rukuoksiaan vain pakollisiin rukouksiin, vaan hän rukoilee myös
vapaaehtoisia rukouksia, Profeetan sunnan mukaisesti ja muita ylimääräisiä rukouksia.

Hadith qudsi kertoo vapaaehtoisten tekojen tärkeydestä:

Orjani tulee lähemmäksi minua tekemällä vapaaehtoisia tekoja, niin että rakastan häntä. Kun Minä rakastan häntä, olen kuulo jolla hän kuulee, näkö jolla hän näkee, käsi jolla hän iskee, ja hänen jalkansa joilla hän kävelee. Jos hän pyytäisi Minulta jotain, Minä totisesti antaisin sen, ja jos hän pyytäisi Minulta turvaa, Minä myöntäisin sen hänelle.

Abu Huraira taas kertoi Allahin Lähettilään sanoneen:

"Kun Allah rakastaa jota kuta palvelijoistaan, hän kutsuu Jibreelin luokseen ja kertoo hänelle: "Rakastan häntä-ja-häntä, joten rakasta häntä" Silloin Jibreel rakastaa häntä, ja ilmoittaa taivaan asuttajille: "Allah rakastaa häntä-ja-häntä, joten rakastakaa häntä" Joten taivaan asuttajat rakastavat häntä myös, ja myös maanpääliset asukkaat hyväksyvät hänet. Jos Allah vihaa jota kuta palvelijoistaan, Hän kutsuu Jibreelin luokseen ja kertoo hänelle "Vihaan häntä-ja-häntä, joten vihaa häntä". Sitten Jibreel vihaa häntä ja ilmoittaa taivaan asuttajille "Allah vihaa häntä-ja-häntä, joten vihatkaa häntä" silloin taivaan asuttajat vihaavat häntä, ja hän on myös maan päällä hyljeksitty.

Profeetan tapana oli rukoilla niin paljon, että hänen jalkansa turposivat, joten Aaisha kysyi häneltä: "Miksi teet näin, oi Allahin Lähettiläs, kun Allah on antanut anteeksi menneet ja tulevat syntisi?" Hän vastasi "Eikö minun tulisi olla kiitollinen orja?"

Profeetta kuitenkin kehoitti muslimeja pysymään kohtuudessa, ja tekemään vain sellaisia tekoja, joita he jaksaisivat tehdä jatkuvasti. Hän sanoi: "Allahille rakkaimpia ovat teot, joita tehdään toistuvasti, vaikka ne olisivatkin pieniä". Jos Aisha aloitti jotain, hän pitäytyi siinä.

 

 


 

Musliminainen ja hänen mielensä

 


Hän pitää huolta mielestään (tajunnastaan, järjestään) hakemalla tietoa

Ymmärtäväinen musliminainen pitää huolta mielestään yhtälailla kun pitää huolta vartalostaan koska molemmat ovat yhtä tärkeitä. Kauan aikaa sitten runoilija Zuhair ibn Abi Sulma sanoi:
”Miehen kieli on puolet hänestä ja toinen puoli on hänen sydämensä; se mitä jää jäljelle ei ole yhtään sen enempää kuin kuvastus lihasta ja verestä.”

Tämä tarkoittaa että ihminen on pohjimmiltaan koostunut hänen sydämestä ja kielestä, toisin sanoen se mitä hän ajattelee ja sanoo. Tämän takia on tärkeää pitää huolta mielestään varustaen sitä kaikenlaisella hyödyllisellä tiedolla on aika selvää.

Musliminainen on yhtä velvollinen kuin mies hankkimaan tietoa, oli se sitten uskonnollista tai maallisia asioita, jotka hyödyttävät häntä. Kun hän resitoi ayan…”Herrani, anna minulle enemmän tietoa”. (Rabbi zidnii ’ilman) (Ta-Ha 20:114) ja kun hän kuulee hadithin, ”Tiedon etsiminen on jokaisen muslimin velvollisuus,” hän tietää että Koraanin ja Sunnan opetukset ovat osoitettu miehille ja naisille tasapuolisesti, ja että hän on myös velvollinen etsimään sellaista tietoa joka on määrätty pakolliseksi yksilöille sekä yhteisöille (fard ’ayn ja fard kifayah) siitä asti kun ne oli tämä velvollisuus tuli muslimiyhteisön tuntemaksi.

Musliminainen ymmärtää sen arvokkuuden, joka on liitetty tietoon sitten Islamin alusta lähtien. Ansar naiset kysyivät Profeetalta (saas)
”Määrää meille erityinen päivä jolloin me voimme oppia sinulta, sillä miehet ovat vieneet kaiken sinun aikasi ja eivät jättäneet meille mitään.” Hän sanoi heille, ”Teidän aikanne on sen ja sen talossa [yksi naisista]” Joten hän tuli heidän luokseen siihen paikkaan ja opetti heitä siellä.”

Musliminainen on aina ollut halukas tiedon suhteen ja he eivät ole koskaan olleet liian ujoja kysyäkseen Islamin opeista (ahkam). Koska he kysyivät totuudesta, ja Allaah sanoo :

…Jumala ei teitä jätä vaille totuutta…
[Surah al-Ahzab 33:53]

Monet kertomukset kuvaavat sitä luottamusta ja kypsyyttä joita edeltävät muslimit osoittivat esittäessään kysymyksiä Profeetalle (saas), suurelle opettajalle, hakien parempaa ymmärrystä omasta uskosta.
Islam on tehnyt tiedon tavoittelemisen pakolliseksi sekä miehille että naisille. Aivan kuten Profeetta (saas) sanoi:
”Tiedon etsiminen on jokaisen muslimin velvollisuus.”

Toisin sanoen, se on jokaisen ihmisen velvollisuus, miehen sekä naisen, hänen joka lausuu Shahadan sanat. Joten se ei tule yllätyksenä kun näkee musliminaisen tiedonjanoisena, omistaen itsensä sen tavoittelemiseen. Musliminainen on aina ymmärtänyt hyödyttävän tiedon hankinnan merkityksen ja siitä seuraavan positiivisen vaikutuksen omaan persoonaan, heidän lapsiinsa, perheeseen sekä yhteisöön. Joten he etsivät tietoa innokkaasti, toivoen että oppii mitä tahansa joka hyödyttää heitä tässä maailmassa sekä seuraavassa.

Mitä musliminaisen tulee tietää

Osata lukea Koraania kunnolla Tajweedin kanssa ja ymmärtää sen merkitys.
Jotain Hadithin tieteistä, Profeetan Sirah (elämänkerrasta) sekä Sahabah ja Tabi’in naisten historiasta.
Fiqh asioista, jotta on varma että palvonta ja jokapäiväiset toiminnat ovat oikein tehty ja että on varma että hänellä on luja ote Islamin perusasioihin.

Sen jälkeen hänen tulisi kiinnittää huomionsa ensisijaiseen tehtävään elämässään, joka on pitää hyvää huolta talostaan, aviomiehestään ja lapsistaan, joiden vuoksi Allaah on hänet nimenomaan luonut, olemaan äiti ja tuomaan rauhaa, harmoniaa ja onnea ja iloa kotiin. Nainen on ensisijainen Islamissa jolle on annettu valtava vastuu kasvattaa viisaita ja rohkeita lapsia. Juuri tästä syystä on olemassa monia sanontoja nykyaikana jotka viittaavat naisen vaikutukseen miehensä ja lapsiensa menestykseen työn takana, kuten mm. ” Etsi naista,” ” Jokaisen suuren/mahtavan miehen takana on nainen”, ja ”Hän, joka heiluttaa kehtoa oikealla kädellä, heiluttaa maailmaa vasemmalla,” jne. Kukaan nainen ei voi tehdä kaikkea tuota, ellei ole avoin ja viisas, voimakas persoona ja puhdas sydäminen. Joten hän on erittäin tarpeessa koulutukselle, korjauksille ja opastukselle muodostaakseen erottuvan islamilaisen persoonan.

The Furud al-Ain ( pakollinen tieto)
Yleinen Furud al-Ain
1. 5 Islamin pilaria
2. 6 uskon (Iman) pilaria
3. Tawhidin kategoriat
4. Mikä tekee islamin tyhjäksi/romuttaa islamin
5. Pakolliset sydämen teot
6. Puhtauden (Taharah) säännöt
7. Al-Fatihan osaaminen/muistaminen
8. Rukouksen (Salah) sääntöjen tietäminen
9. Hautajaisten (Janaza) sääntöjen tietäminen
10. Almujen (Zakah) sääntöjen tietäminen
11. Paaston sääntöjen tietäminen
12. Pyhiinvaelluksen (Hajj) sääntöjen tietäminen
13. Jihadin sääntöjen osaaminen
14. Omien velvollisuuksien tietäminen
15. Haram asioiden tietäminen
16. Katumuksen (Tawbah) velvollisuuden tietäminen ja kuinka se tehdään
17. Jamaa’t rukouksen, ’Iid rukouksen ja Jumah rukouksen sääntöjen tietäminen

Erityinen Furud al-Ain
1. Henkilön tehdessä kauppoja ja käyttäessä rahaa
2. Henkilö, joka haluaa mennä naimisiin
3. Hän, joka on Jihadissä
4. Muslimi johtaja
5. Hän, joka asuu maassa, jossa on erityisiä harhaan joutuneita ryhmittymiä

Nawazil
1. Ihmisen tekemät lait ja meidän asenne niihin
2. Kielto, joka koskee tuomion hakemista ihmisen tekemistä laeista
3. Demokratia

Nykyajan musliminainen, joka katsoo Islamin historian naisia, täyttyy janosta ja halusta tietoon, avian kuten nämä naiset tulivat tunnetuiksi ja muokkasivat historiaa heidän tiedon hyveillä. Heidän mielensä voivat vain kehittyä ja luonteet kasvaa viisaudessaan, kypsyydessään ja yleisnäkemyksessään, hyödyllisen ja oikean tiedon yhtälöstä.

Hän ei ole taikauskoinen
The knowledgeable Muslim woman avoids all the foolish superstitions and nonsensical myths that tend to fill the minds of ignorant and uneducated women. The Muslim woman who understands the teachings of her religion believes that consulting and accepting the words of fortune-tellers, soothsayers, magicians and other purveyors of superstition and myths is one of the major sins that annul the good deeds of the believer and spell doom for him or her in the Hereafter. Muslim reports from some of the wives of the Prophet (PBUH) that he said: "Whoever goes to a fortune-teller and asks him about anything, his prayers will not be accepted for forty days."44

Muslim kertoo joiltain Profeetan vaimoilta, että hän (saas) sanoi:
“Kuka tahansa menee ennustajalle ja kysyy häneltä mitään, hänen rukouksiansa ei tulla hyväksymään neljäänkymmeneen päivään.”

Abu Dawud kertoo Abu Hurayrahn hadithissa jossa Profeetta (saas) sanoi: “Kuka tahansa joka menee ennustajalle ja uskoo mitä hän sanoo, ei ole uskonut mitä Muhammadille on paljastettu.”


Hän ei koskaan lopeta lukemista ja opiskelua

Musliminainen ei anna hänen kotiaskareittensa ja lastenhoidon kuorittamisen estää hänen lukemistaan laajasti koska hän ymmärtää että lukeminen hänen mielensä ruokkimisen lähde ja tietoa jota hän tarvitsee jotta voi kukkia ja kasvaa.
Musliminainen joka ymmärtää että tiedon etsiminen on hänen velvollisuutensa tietää että ei voi sitä lopettaa koska se ruokkii hänen mieltää, vaikka olisi kuinka kiireinen tahansa. Hän varastaa pieniä hetkiä sieltä sun täältä, istuakseen alas hyvän kirjan pariin tai hyödyllisen lehden pariin jotta hän voi laajentaa horisonttiansa jollain hyödyllisellä akateemisella, sosiaalisella tai kirjallisella tiedolla jotka lopulta lisää hänen intellektuelleja kykyjä.

 


 

 

Musliminainen ja hänen sielu

 

Musliminainen ei laiminlyö hiotakseen omaa sieluaan palvonnan kautta, dhikrin ja Quraanin lukemisen kautta. Hän ei koskaan laiminlyö palvonnan tekoja niiden määrättyinä aikoina. Aivan kuten hän pitää huolta vartalostaan ja mielestään, hän myös pitää huolta hänen sielustaan. Hän ymmärtää että ihminen on kooste, ruumiista, mielestä ja sielusta ja nämä kolme vaativat tarkoituksenmukaista huomioita. Ihminen voi erottua sen tasapainon mukaan jonka hän luo ruumiinsa, mielensä ja sielunsa kanssa, jolloin mikään näistä kolmesta ei ole laiminlyöty. Saavutettuaan tasapainon, se lupaa rauhallisen, tasapuolisen ja kypsän luonteen.

Hän tekee palvonnan tekoja säännöllisesti ja puhdistaa sieluaan

Musliminainen pitää huolta tarkkailemalla hänen sieluaan ja hioo sitä palvonnalla. Tekemällä näin, puhtaalla ja rauhallisella asenteella hän antaa henkisten ominaisuuksien painua hänen persoonaan. Hän siirtää itsensä elämän hälinästä ja mölystä ja keskittyy palvontaan niin paljon kuin vaan pystyy. Kun hän rukoilee, hän tekee sen rauhallisesti sydämellään ja mielen selkeydellään, jotta hänen sielunsa virkistyy Quranin, dhikr ja tasbih sanoilla joita lausuu. Sen jälkeen hän istuu hetken yksin, rukoillen ja ylistäen Allahia, lausumalla joitain ayat Hänen Kirjastaan, mietiskelemällä niiden kauniita merkityksiä joita lausuu. Hän tarkistaa asenteensa ja käyttäytymisen aika ajoin, korjaten itsensä jos on tehnyt jotain väärää tai laiminlyönyt jotain jollain tavalla. Näin hänen palvontansa tuo ne halutut tulokset jotka puhdistavat hänen sielunsa, puhdistaen hänet synneistä ja vapauttaa hänet Shaitaanin pauloista, jonka jatkuva kuiskuttelu voi tuhota ihmisen. Jos hän tekee virheen tai kompastelee Suoralla Tiellä, oikea musliminainen oikaisee tiensä nopeasti, pyytää anteeksi Allahilta ja luopuu synneistään tai virheistään ja katuu vilpittömästi. Tämä on hurskaiden, uskovien asenne, Allahia pelkäävien musliminaisten luonne:

”Kun Saatana lähettää harhansa uskoville, he lausuvat Jumalan nimen ja näkevät jälleen oikein.” [Suurah al-A’raaf 7:201]

Tästä syystä, Profeetta (saas) tapasi kertoa hänen Seuralaisilleen: “Uudista uskosi.” Häneltä kysyttiin, ”O Allahin Lähettiläs, kuinka me uudistamme uskomme?” Hän sanoi, ” Toistamalla useasti la ilaha ill-Allaah.”

Musliminainen hakee aina apua Allahilta vahvistaakseen ja puhdistaakseen sielunsa jatkuvalla palvonnalla ja Allahin muistamisella, tarkistamalla itsensä, muistaen koko ajan mikä miellyttää Allahia. Eli mikä miellyttää Häntä, hän tekee sen ja mikä suututtaa Häntä, hän pysyy kaukana siitä. Näin hän pysyy Oikealla Tiellä, eikä poistu siltä tai tee väärin. Insha Allaah.

Hän on uskovien seurassa ja liittyy uskonnollisiin tapahtumiin ja kokoontumisiin

Saavuttaakseen tämän korkean aseman, musliminainen valitsee hurskaita, Allahia pelkääviä ystäviä, jotka ovat tosi ystäviä ja antavat vilpittömiä neuvoja, ja jotka eivät petä heitä sanoissa eikä teoissa. Hyvillä ystävillä on suuri vaikutus pitämään musliminaisen Suoralla Tiellä, ja auttaa häntä kehittämään hyviä tapoja ja hiomaan luonnetta. Hyvä ystävä, useissa tapauksissa se peilaa omaa käyttäytymistä ja asennetta:

“Älä kysy miehestä; kysy hänen ystävistään, jokainen ystävä seuraa ystäviään.”

Seurustelemalla nuhteettomien ihmisten kanssa on merkki ihmisen hyvästä sukujuuresta ja jaloista päämääristä elämässä: ” Seurustelemalla jalojen ihmisten kanssa, sinusta tulee yksi heistä, joten sinun ei tulisi koskaan pitää muita ystävänäsi.

Joten on oleellista että valitsee hyvät ystävät aivan kuten on välttää pahuutta:” Jos seurustelet ihmisten kanssa, ystävysty heistä parhaitten kanssa, älä ystävysty heistä pahimpien kanssa ettei sinusta tule heidän kaltainen.”

Musliminainen on kiinnostunut osallistumaan kokoontumisiin joissa keskustellaan islamista ja sen suurista opetuksista jotka koskevat yksilöitä, perheitä ja yhteisöä jossa paikallaolijat ymmärtävät Allahin, Kaikkivoivan voiman ja Hänen suunnattomat siunaukset Hänen luoduilleen. He kannustavat toisiaan tottelemaan Hänen käskyjään, huomio Hänen kieltojaan ja hakevat turvaa Hänestä. Näissä kokoontumisissa sydämet pehmentyvät, sielut puhdistautuvat ja ihmisen koko olemus täyttyy uskon ilolla.

Joten kun ‘Abdullah ibn Rawahah (raa) tapasi Profeetan (saas) Seuralaisen, hänellä oli tapana sanoa,”Tule, uskotaan Herraamme hetken.” Kun Profeetta (saas) kuuli tämän, hän sanoi, ”Olkoon Allaah armollinen Ibn Rawahahille, sillä hän rakastaa kokoontumisia joissa enkelit ovat ylpeitä osallistumaan.”
Oikein johdatettu Khalifah ‘Umar al-Faruq (raa)illa oli tapana ottaa säännöllisiä taukoja hänen monista velvotteistaan ja johtajan taakasta. Hän saattoi ottaa kädestä yhtä tai kahta miestä ja sanoa, ” Tule, mennään ja lisätään uskoamme, ” ja he muistelivat Allaahia.Jopa ’Umar (raa) joka oli niin hurskas ja joka suoritti niin monia eri palvonnantekoja, tunsi tarpeen puhdistaa sieluaan aina silloin tällöin. Hän siirsi itsensä elämän huolista ja murheista, virkistääkseen sieluaan ja puhdistaakseen sydäntään. Samoin Mu’adh ibn Jabal (raa) usein sanoin ystävilleen kun olivat kävelemässä, ”Istutaan alas ja uskotaan hetki.”

Muslimi on velvollinen vahvistamaan sieluaan ja puhdistamaan sydäntään. Hänen tarvitsee aina työntää itseään korkeammalle tasolle ja vartioida ettei tipu alas:

“Ja sielun ja sen muovaajan, joka antaa sen mieltyä syntiin tai hurskauteen: joka tekee parannuksen, menestyy, mutta joka turmeltuu, saa pettyä.” [Suurah as-Shams 91:7-10]

Joten musliminainen on vaadittu valitsemaan huolella parhaat ystävänsä ja osallistumaan parhaat tapaamiset, jotta hän on ympäristössä joka lisää hänen uskoaan ja taqwaa:

“Ole kärsivällinen ja pysy niiden joukossa, jotka rukoilevat Herraansa aamuin ja illoin tavoitellen Hänen suosiotaan. Älä anna silmiesi kääntyä heistä pois tavoitellen tämänpuolisen elämän ihanuutta, äläkä tottele niitä, joiden sydämen me olemme tehneet välinpitämättömäksi meitä kohtaan ja jotka seuraavat ylen määrin halujaan.” [Surah al-Kahf 18:28]

Hän useasti toistaa dua’at ja rukouspyyntöjä, jotka ovat kuvattu ahaditheissa

Toinen tapa jolla musliminainen voi vahvistaa sieluaan ja yhdistää sydämensä Allaahiin on toistamalla rukouspyyntöjä joita on kirjattu Profeetan (saas) sanoneen eri tilanteissa. On olemassa dua’a eri tilanteisiin, kuten mm. ulos mentäessä, syömisen aloittaessa jne. Ei taida olla mitään mihin Profeetalla (saas) ei ollut dua’a, jonka kautta hän pyysi Allahia siunaamaan hänen tekemiset, suojelemaan häntä virheiltä, opastamaan hänet totuuteen, määrätä hänelle hyvää ja suojelemaan häntä pahalta, aivan kuten on kerrottu hadith kirjoissa jotka on kerätty Profeetalta. Hänellä oli tapana opettaa näitä dua’a ja adhkar hänen seuralaisilleen, ja kehotti heitä toistamaan niitä niiden määrättyinä aikoina.

Todellinen musliminainen on kiinnostunut oppimaan nämä dua’at ja adhkarit, seuraten Profeetan (saas) ja hänen jalojen Seuralaisten esimerkkiä. Hän toistaa niitä niiden tarkoituksenmukaisina aikoina niin paljon kuin voi. Tällä tavoin, hänen sydämensä pysyy vankkana Allahille ja hänen sielunsa puhdistautuu ja hänen iman kasvaa.

Moderni musliminainen on erittäin tarpeessa tällaiselle henkiselle huolenpidolle, kiillottaakseen hänen sieluaan ja pitääkseen hänet pois houkutuksilta ja epäterveellisistä häiriötekijöiltä nykyajan elämästä. Tämä aika voi langettaa tuhon naisille yhteiskunnassa jotka ovat poikenneet Allahin johdatukselta ja lähettänyt naisia Helvetin tuleen, aivan kuten Profeetta (saas) viittasi: ” Olen katsonut Helvettiin, ja nähnyt että suurin osa sen asukkaista on naisia.” Musliminainen ymmärtää uskontonsa opit, katsoo tarkkaan mihin on menossa ja kilvoittelee tekemään enemmän hyviä tekoja jotta hänet säästettäisiin pelottavalta ansalta, johon paholaiset ihmisten ja jinnejen joukosta jatkuvasti yrittävät saada naisten lankeamaan.

 

 


 

 

Musliminainen ja hänen kehonsa

 

Kohtuus juomisessa ja syömisessä

Muslimi nainen pitää hyvää huolta vartalostaan, edistäen sen hyvää terveyttä ja voimaa. Hän on aktiivinen, ei löysä eikä ylipainoinen. Joten hän ei syö liikaa, vain sen verran että hän pystyy ylläpitämään terveyttään ja energiaansa. Allaah sanoo Koraanissa:

”… Syökää ja juokaa; mutta älkää tuhlatko liioittelemalla, sillä Allaah ei rakasta tuhlaajia.
[Suurah al-A’raaf 7:31]

Profeetta saws on myös neuvonut kohtuulliseen ruuassa ja juomassa:
”Ei ole pahempaa astiaa Adamin pojalle täyttää kuin hänen vatsansa, mutta jos hänen on pakko se täyttää niin sallikoon kolmanneksen ruualle, kolmanneksen juomalle ja kolmanneksen ilmalle.”

Umar ibn al-Khattaab (ra) sanoi:
Olkaa tietoisia vatsanne täyttämisestä ruualla ja juomalla, sillä se on haitallista ruumiille ja aiheuttaa sairautta ja laiskuutta rukousten suorittamisessa. Olkaa kohtuullisia sekä ruuassa, että juomassa sillä se on terveellisempää ruumiillenne ja kauimpana tuhlaavaisuudesta. Allaah (swt) tulee vihaamaan lihavaa miestä(joka elää ylellisyydessä) eikä miestä tuomita tuhoon, kunnes hän valitsee halunsa uskonsa ylitse.

Musliminainen pysyy poissa huumeista ja muista piristeistä, erityisesti niitä jotka ovat tunnetusti haraam ja hän myös pysyy poissa huonoista tavoista, jotka ovat tunnettuja nykyaikoina. Monet naiset ovat vajonneet sellaisten yhteisöjen tapoihin, jotka ovat kaukana Allaahin ja Hänen Profeetan johdatuksesta, kuten turhissa ajanvietoissa. Hän menee ajoissa nukkumaan, aloittaakseen päivän askareet energisesti ja innokkaasti. Hän ei rasita itseään valvomisilla ja pahoilla tavoilla, hän on aina energinen ja tehokas, jotta hänen kotiaskareet eivät ylenrasita häntä ja jotta hän saavuttaa omat tavoitteensa.

Hän ymmärtää, että vahva uskovainen on rakastetumpi Allaahille kuin heikko uskova, juuri kuten Profeetta (saas) opetti, joten hän aina pyrkii aina vahvistamaan vartaloaan terveellisten elämäntapojen avulla.

Hän liikkuu säännöllisesti

Musliminainen ei unohda hoitaa hänen fyysistä kuntoaan ja energiatasoaan noudattaen islamin suosittamia terveyskäytäntöjä. Hän ei ainoastaan tyydy luonnolliseen terveelliseen ruokavalioon johon viittasimme yllä, vaan hän myös noudattaa organisoitua kunto-ohjelmaa, joka soveltuu hänen fyysiseen kuntoonsa, painoonsa, ikäänsä ja sosiaaliseen asemaansa. Nämä harjoitukset antavat hänen vartalolleen ketteryyttä, kauneutta, hyvän kunnon, voimakkuutta ja immuniteettia tauteja vastaan. Tämä myös takaa hänen kyvyn hoitaa hänen velvollisuuksiaan elämässä, oli se sitten vaimona, äitinä, nuorena tyttönä tai vanhempana naisena.

Hänen vartalonsa ja vaatteensa ovat puhtaat

Musliminainen joka todella noudattaa Islamin oppeja pitää vartalonsa ja vaatteensa erittäin puhtaana. Hän kylpee (peseytyy) usein, Profeetan (saas) opetusten mukaisesti.
Profeetta (saas) neuvoi muslimeja ottamaan kylpyjä, erityisesti perjantaisin: “Ottakaa kylpy perjantaisin ja peskää päänne, vaikka ette olisikaan janaban (rituaalinen epäpuhtaus) tilassa ja käyttäkää parfyymiä.”

”Kuka tahansa osallistuu perjantain rukoukseen, mies tai nainen, tulisi ottaa ghusl-kylpy (islamilainen kokovartalopesu).”
Jotkut imaamit pitävät perjantain kylpyä (ghusl) wajibina (pakollisena).

Abu Hurayrah (RAA) on kertonut että Profeetta (PBUH) sanoi:
”Jokaisen muslimin velvollisuus on kylpeä ja pestä päänsä ja vartalonsa.”

Puhtaus on yksi keskeisimmistä vaatimuksista ihmisille, erityisesti naisille, ja yksi vakaan ja miellyttävän luonteen selvimmistä merkeistä. Puhtaus tekee naisesta enemmän miellyttävän, ei ainoastaan hänen aviomiehelleen mutta myös muille naisille ja hänen sukulaisilleen.
Imam Ahmad ja al-Nisa'i raportoi, että Jabir (raa) sanoi:
“Allaahin Lähettiläs (saas) tuli vierailemaan luoksemme ja näki miehen, jolla oli likaiset vaatteet päällään. Hän sanoi ”Eikö tämä ihminen löytänyt mitään, millä pestä vaatteensa?”

Profeetta (saas) vihasi nähdä ihmisten näyttäytyvän julkisesti likaisissa vaatteissa jos heillä oli mahdollisuus niiden pesemiseen; hän kiinnitti huomiota siihen tosiasiaan, että muslimin tulisi aina olla puhdas, siisti sekä miellyttävä katseelle. Tämä opetus, joka on ohjattu miehille, on vielä enemmän ohjattu naisille, joiden tavallisesti ajatellaan olevan siistimpiä, kodin ilon- ja rauhallisuudenlähteitä. Ei ole epäilystäkään siitä, että naisen syvä puhtaudentaju heijastuu hänen kotiinsa, mieheensä sekä lapsiinsa, sillä on hänen puhtaudesta huolehtimisensa ansiota, että hekin ovat puhtaita ja siistejä. Yksikään tutkija, olkoon minkä tahansa aikakauden tai maan, ei voi olla huomioimatta sitä, että tämä puhtauteen ja peseytymiseen kehottava opetus tuli 1500 vuotta sitten, aikana, jona maailma ei tiennyt mitään sellaisista hygieenisistä tavoista. Tuhat vuotta myöhemmin ei-muslimit eivät vieläkään olleet saavuttaneet muslimien saavuttamaa puhtaustasoa.

Kirjassaan Min al-riqq il Al-sayadah, Samihah A. Wirdi sanoo: “Ei ole tarvetta palata ristiretkeläisten aikakaudelle tietääksemme Euroopan sen aikaisen sivistystason. Meidän tarvitsee palata taaksepäin ainoastaan muutama sata vuotta, Ottomaanien valtakunnan ajalle, ja verrata ottomaanien ja eurooppalaisten välillä nähdäksemme ottomaanien saavuttaman sivistystason.
“Vuonna 1624 prinssi Brandeboug kirjoitti seuraavan juhlakutsuihin, jotka hän lähetti muille prinsseille ja aatelisille: Vieraita pyydetään olemaan tunkematta käsiään kyynärpäihin asti ruoka-astioihin, olemaan heittämättä ruokaa selkiensä taakse, olemaan nuolematta sormiaan, olemaan sylkemättä lautasilleen, sekä olemaan niistämättä neniään pöytäliinojen reunoihin.’”
Kirjoittaja lisää: Nämä sanat selvästi ilmaisevat eurooppalaisten joukossa vallinneen sivistystason, kulttuurin, sekä tiedon ja käytöstapojen tason. Samaan aikaan toisessa osassa Eurooppaa tilanne oli hyvin erilainen. Englannin kuninkaan (George I) palatsissa kuninkaasta ja hänen perheenjäsenistään löyhkäävä haju jätti varjoonsa kaiken heidän rikkautensa loiston. Tällaista tapahtui Euroopassa. Samaan aikaan Istanbulissa, kalifaatin kehdossa, oli tapana, että Ottomaanivaltion valtuuttamat eurooppalaiset suurlähettiläät heitettiin kylpyyn ennen kuin he saivat lähestyä sulttaania. Noin vuoden 1730 aikaan, sulttaani Ahmad III:n hallintokaudella, kun ottomaanivaltio oli tullut poliittisen ja sotilaallisen rappion aikakaudelle, Englannin Istanbulin-lähettilään vaimo, Lady Montague, kirjoitti monia kirjeitä, jotka myöhemmin julkaistiin. Niissä hän kuvaili muslimien joukossa vallitsevaa puhtaustasoa, hyviä käytöstapoja sekä korkeita standardeja. Eräässä muistelmassaan hän kirjoitti, että ottomaaniprinsessa Hafizah oli antanut hänelle lahjaksi käsinkirjaillun pyyhkeen. Hän piti siitä niin paljon, ettei halunnut edes pyyhkiä sillä suutaan. Eurooppalaiset olivat erityisen ällistyneitä siitä, että muslimeilla oli tapanaan pestä kätensä ennen ja jälkeen jokaista ateriaa. On riittävää lukea kuuluisan englantilaisen sairaanhoitajan Florence Nightingalen sanat, joissa hän kuvaili 1800-luvun puolivälin sairaaloja. Niissä hän kertoo, kuinka sairaalat olivat täynnä kurjuutta, välinpitämättömyyttä, sekä moraalista rappiota, ja sairaaloiden osastot olivat täynnä sairaita ihmisiä, joilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin tehdä luonnolliset tarpeensa sänkyihinsä…”

Mikä valtava kuilu onkaan hienostuneen islamilaisen sivilisaation ja muiden ihmisten välillä!

Hän huolehtii suustaan ja hampaistaan

Älykäs musliminainen pitää huolta suustaan, sillä kenenkään ei ikinä pitäisi joutua haistamaan siitä ulos tulevaa epämiellyttävää hajua. Hän tekee tämän puhdistamalla hampaansa siwakilla, hammasharjalla, hammastahnalla sekä suuvedellä jokaisen aterian jälkeen. Hän tarkastaa hampaansa ja käy hammaslääkärin luona vähintään kerran vuodessa vaikka hän ei tuntisikaan kipua, pitääkseen hampaansa terveinä ja vahvoina.
`A'isha (raa) huolehti hampaistaan ahkerasti: Hän ei koskaan laiminlyönyt niiden puhdistamista siwakilla, kuten bukhari ja muslim ovat raportoineet sahabalta raa.

`A'ishah (raa) sanoi:
Allahin Lähettiläs saas ei koskaan herännyt unesta yöllä tai päivällä ilman että hän puhdisti hampaansa siwakilla ennen kuin hän teki wudun.
Profeetan huolellisuus suuhygieniaa kohtaan oli niin suuri, että hän saas sanoi:
“Ellen pelkäisi että se rasittaisi ummaani liikaa, olisin määrännyt heitä käyttämään siwakia ennen jokaista rukousta”

`A'ishalta (raa) kysyttiin mitä Profeetalla saas oli tapana tehdä ensimmäiseksi kun hän tuli kotiin; Hän sanoi: "Käyttää siwakia."

On omituista nähdä joidenkin musliminaisten hylkäävän nämä asiat, jotka ovat naisten tärkeimpien luonteenpiirteiden joukossa, sen lisäksi, että ne ovat islamin perusasioita. Profeetta (saws) sanoi:
“Kuka tahansa syö sipulia, valkosipulia tai päästää ei tulisi lähestyä moskeijaamme, koska mikä tahansa ärsyttää Aatamin poikia, saattaa ärsyttää enkeleitä.

Hän huolehtii hiuksistaan

Abu Dawud raportoi Abu Hurayrahlta (raa), joka sanoi:
“Allaahin Lähettiläs (saas) sanoi: Hänen, jolla on hiuksia, tulee huolehtia niistä asianmukaisesti”.

Hiuksistaan huolehtiminen islamilaisten oppien mukaan pitää sisällään niiden puhtaana pitämisen, kampaamisen, hajustamisen sekä tyylittelemisen.
al-Muwatta'ssa, Imam Malik raportoi mursal hadithin `Ata' ibn Yassarilta, joka sanoi:
“Allaahin Lähettiläs SAWS oli moskeijassa, kun mies, jolla oli kampaamattomat hiukset ja parta astui sisään. Profeetta SAWS osoitti hanta, ikäänkuin vihjaten hänelle että hänen tulee siistiytyä. Mies meni ja teki niin ja palasi sitten. Profeetta saas sanoi: “Eikö tämä olekin parempi kuin se että joku teistä tulee, kampaamattomien hiusten ja parran kanssa, näyttäen shaytaanilta”.

Jos Profeetta saas opetti miehiä pitämään itsestään huolta näin, niin kuinka paljon sopivampia nämä opetukset ovatkaan naisille, joille kauneus ja tyylikkyys on vielä tärkeämpää!

Hyvä ulkomuoto/Vaikutelma

Ei ole mikään yllätys, että musliminainen pitää huolen vaatteistaan ja ulkonäöstään, menemättä äärimmäisyyksiin tai näyttelemästä itseään tahallisesti. Hän näyttäytyy miellyttävän näköisenä miehensä, lastensa, mahram-sukulaisten sekä muiden musliminaisten edessä, ja ihmiset tuntevat olonsa mukavaksi hänen seurassaan, eikä työnnä heitä pois luotaan rumalla tai epäsiistillä ulkomuodolla. Kommentoidessaan tätä ayaa:

Sano: Kuka on kieltänyt Allahin kauniit koristukset, jotka hän on antanut orjilleen, sekä hyvät sallitut asiat hänen elatuksestaan?…
[suurah al-A’raaf 7:32]

Al-Qurtubi sanoi: “Makhul raportoi Aaishalta (raa): “Ryhmä Profeetan SAWS seuralaisia odottivat häntä oven ulkopuolella, joten hän valmistautui mennäkseen ulos tapaamaan heitä. Talossa oli vesiastia, hän kasteli kätensä siinä pehmittääkseen partansa ja hiuksensa. (Aaisha sanoi)Kysyin häneltä ”Oi Allaahin Lähettiläs, jopa sinä teet tämän?” Hän sanoi ”Kyllä, kun mies menee ulos tavatakseen veljensä, hänen tulee valmistautua kunnolla, sillä Allaah on Kaunis ja rakastaa kauneutta”.

Muslimi tekee tämän kaiken islamilaisen kohtuu-ideaalin mukaisesti, välttäen äärimmäisyyksiä suuntaan tai toiseen, liioittelua tai välinpitämättömyyttä.

Ne, jotka kuluttaessaan eivät tuhlaa eivätkä kitsastele, vaan ovat kohtuullisia näiden välissä.
[Suurah al-Furqaan 25:67]

Profeetta (saas) piti hyvin pukeutumista ja hyvää ulkonäköä merkkeinä Allahin siunausten näyttämisestä:
"Allaah (SWT) Rakastaa sitä, että näkee lahjansa merkit palvelijassaan.”
Ibn Sa`d raportoi al-Tabaqatissa (4/346) että Jundub ibn Makith (raa) sanoi:
"Aina kun komitea tuli tapaamaan Allaahin Lähettilästä saas, hänellä oli tapanaan pukeutua parhaisiin vaatteisiinsa ja määrätä parhaita kumppaneitaan tekemään samoin. Näin Profeetan saas päivänä, jona Kindahn komitea tuli tapaamaan häntä; hänellä oli yllään jemeniläinen vaate, ja Abu Bakr ja ’Umar olivat pukeutuneet samoin.”

Ibn al-Mubarak, Tabarani, al-Hakim, al-Bayhaqi ja muut raportoivat että `Umar (raa) sanoi:
“Minä näin Allaahin Lähettilään (saas) pyytävän uutta asua. Hän laittoi sen päälle, ja kun se saavutti hänen polvensa, hän sanoi ”Ylistetty olkoon Allaah (swt), joka on antanut minulle vaatteet, millä peittää itseni ja kaunistautua tässä elämässä”.

Tämä itsestään ja ulkonäöstään huolehtiminen ei kuitenkaan saa mennä liiallisuuksiin:
Muslim raportoi Ibn Mas`udilta (raa) että Profeetta saas sanoi:
“Kukaan, jolla on edes atomin painon verran ylpeyttä sydämessään ei tule pääsemään paratiisiin”. Mies kysyi: ”Mitä jos pitää siitä että vaatteet ja kengät näyttävät hyvältä?”

Profeetta SAWS sanoi: ”Allah on kaunis ja rakastaa kauneutta. Ylpeys on sitä että kieltää totuuden ja katsoo ylenkatsoo ihmisiä”

Muslimin tulee pitää ulkonäöstään ja hygieniastaan huolta myös silloin kun hän ei ole tekemisissä muiden ihmisten kanssa, sillä Profeetta saas sanoi:
“Viisi asiaa kuuluvat Fitraan: Ympärileikkaus, häpykarvojen poistaminen, kainalokarvojen nyppiminen, kynsien leikkaaminen ja viiksien tasoittaminen.”
Pitää myös varoa menemästä liiallisuuksiin hienojen vaatteiden ja koristusten kanssa:

“Kirottu on Dinarin orja, dirhamin orja ja hienojen sametti ja silkkivaatteiden orja! Jos hänelle annetaan hän on tyytyväinen ja jos jos hänelle ei anneta hän on tyytymätön”

Epäilemättä musliminainen, joka on ympäröinyt itsensä tämän täydellisen uskonnon opetuksilla, on suojassa tällaisilta typeriltä virheiltä, koska hän on omaksunut uskontonsa kohtuullisuuteen kehottavat periaatteet. Profeetalla saas oli tapana kertoa seuralaisilleen:
"Uusikaa uskonne." Häneltä kysyttiin, "Oi Allahin Lähettiläs, kuinka uusimme uskomme?" Hän sanoi, toistamalla usein "laa ilaaha illallaah."

Musliminainen tavoittelee jatkuvasti Allahin (swt) apua sielunsa vahvistamiseen ja puhdistamiseen. Hän tekee tämän palvomalla ja muistamalla Allahia (swt) jatkuvasti, tarkastelemalla itseään, sekä pitämällä aina mielessään sen, mikä miellyttää Allahia (swt). Joten mitä tahansa, joka miellyttää Häntä (swt), hän tekee; ja mikä tahansa, mikä suututtaa Hänet (swt), hän pysyy poissa siitä. Näin hän tulee pysymään Suoralla Tiellä, koskaan poikkeamatta siltä ja tekemättä väärin.

 

 


 

 

Musliminainen ja siveys

Hän tottelee Allahin määräyksiä/käskyjä

Jumala on valmistanut anteeksiannon ja suuren palkan alistuville miehille ja naisille, nöyrille miehille ja naisille, hurskaille miehille ja naisille, kärsivällisille miehille ja naisille, hartaille miehille ja naisille, almuja antaville miehille ja naisille, paastoaville miehille ja naisille, siveille miehille ja naisille ja niille miehille ja naisille jotka usein ajattelevat Jumalaa?
[Surah al-Ahzaab 33: 35]

Jos joku uskova, mies tai nainen, tekee hyvää, me herätämme hänet hyvään elämään ja palkitsemme hänet hänen parhaimpien tekojensa mukaan?
[Surah an-Nahl 16: 97]

Heidän Herransa on vastannut heille: Minä en anna kenenkään tekojen mennä hukkaan, en miehen enkä naisen. Te kaikki kuulutte yhteen. Jotka ovat lähteneet pakoon ja jotka on ajettu kodeistaan, joille on tehty vääryyttä Jumalan tiellä ja jotka ovat taistelleet ja tulleet surmatuksi, niiden pahat teot Minä pyyhin pois ja vien heidät puutarhoihin, joiden notkelmissa virtaa puroja. Tämän palkan he saavat Jumalalta.Jumalan antama palkka on paras?
[Surah aal-Imraan 3: 195]

Naiset ja miehet ovat samanarvoisia Allahin edessä, ja molempien tulee olla tarkkaavaisia Hänen käskyistään ja kielloistaan. Eli musliminaisen tulee tehdä mitä Allaah on määrännyt tehtäväksi ja pysyä poissa asioista jotka Hän on kieltänyt. Uskoen, että häneltä tullaan kysymään mitä on tehnyt tässä elämässä. Hän tulee aina etsiä Allaahin määräyksiä ja Hänen Lähettilään määräyksiä ja hyväksyä ne mitä tahansa tapahtuukin hänen elämässään. Historian kirjat ovat täynnä tarinoita suurista naisista, jotka pitivät Allaahin säännöt mielessä, eivätkä etsineet muita vastauksia muualta.

Todellinen musliminainen pitää aina Allahin sanat mielessä

Eivät uskovat miehet eivätkä naiset voi päättää vapaasti asiassa, jonka Allaah ja Hänen Lähettiläänsä ovat ratkaisseet. Joka ei tottele Allahia ja Hänen Lähettiläästään, on harhaantunut kauas oikealta tieltä?
[Surah al-Ahzaab 33:36]

Tottelevaisuus Allahia ja Hänen Lähettilästään kohtaa on tärkeämpää kuin omien halujen ja mieltymysten seuraaminen; se tulee ennen henkilökohtaista vaihtoehtoja ja haluja.
Zainab bint Jahsh (radiAllaahu anhaa) oli paras esimerkki tottelevaisuudesta Allahia ja Hänen Lähettilästä kohtaan, kun Profeetta pyysi häntä suostumaan avioliittoon hänen vapautetun orjan ja adoptio pojan Zaid ibn Harithahn kanssa. Tällä avioliitolla oli kaksi laillista (tashri’i) päämäärää:

1.saavuttaakseen täydellisen tasa-arvon ihmisten keskuudessa
Kaunis quraishilainen nainen, jalo nainen ’Abd Shamsin pojilta, Profeetan serkku meni naimisiin vapautetun orjan kanssa. Vapautetut orjat olivat alempaa luokkaa kuin ylemistö. Itse asiassa erot luokkien välillä oli niin suuret ja syvät ettei niitä voinut poistaa mikään muu kuin Profeetan päättäväinen julkinen väliintulo. Tällöin muslimi yhteisön tuli ottaa se esimerkikseen, ja näin ollen nämä muurit kaatuisivat ja ihmisiä ei tultaisi laittamaan eri luokkiin muuta kuin heidän taqwan (hursaus, Jumalan pelko) mukaan.

2. Pysäyttää adoptio tapa, joka vallitsi jaahiliyahn aikana
Profeetta meni naimisiin Zainabin kanssa, sen jälkeen kun tämä oli eronnut adoptio pojastaan, Zaidista. Tämä näytti sen käytännön puolen, että jos Zaid olisi ollut hänen oma biologinen poika, Allaah ei olisi määrännyt hänen mennä naimisiin Zainabin kanssa. Kun Profeetta valitsi Zainabin Zaidin vaimoksi, Zainab ei pitänyt ajatuksesta vaan sanoi:” Oi Allahin Lähettiläs, minä en ikinä mene naimisiin hänen kanssa, koska olen jalo nainen, ’Abd Shamsin heimosta.? Profeetta vastasi, rauhallisesti mutta varmasti: ”Sinun täytyy naida hänet.” Samalla kun he keskustelivat, Allah toi ilmestyksen Profeetalle:

”Eivät uskovat miehet eivätkä naiset voi päättää vapaasti asiassa, jonka Allaah ja Hänen Lähettiläänsä ovat ratkaisseet. Joka ei tottele Allahia ja Hänen Lähettiläästään, on harhaantunut kauas oikealta tieltä.? [Surah al-Ahzaab 33:36]

Sen jälkeen Zainab hyväksyi Allahin ja Hänen Lähettilään käskyn ja sanoi: ”En ole tottelematon Allahia ja Hänen Lähettilästään kohtaan ja annan itseni avioliittoon hänen kanssa. Myöhemmin ero johtivat Zainabin ja Zaidin avioeroon. Kun Zainabin iddah oli ohi, Allaah toi toisen ilmestyksen, seuraavan ayan:

Sinä sanoit sille, jolle sekä Jumala että sinä olitte osoittaneet suosiotanne: Pidä vaimosi ja pelkää Jumalaa, mutta pidit sielusi kätkössä sen, minkä Jumala oli paljastava, peläten ihmisiä, vaikka Jumalaa sinun olisi pitänyt pelätä. Kun Zaid oli sitten eronnut vaimostaan, me annoimme tämän sinun puolisoksi, jottei uskovien tarvitsisi murehtia sitä, että he menevät naimisiin ottopoikiensa vaimojen kanssa näiden erottua puolisoistaan. Jumalan käsky on käynyt toteen.
[Surah al-Ahzaab 33:37]

Profeetta resitoi tämän ayan hymyillen ja sanoi, ”Kuka menee kertomaan Zainabille hyvät uutiset, että Allaah on järjestänyt minun avioliiton hänen kanssaan taivaista asti.” On kuin Allaah palkitsi Zainabin ehdottoman tottelevaisuuden Allahille ja Hänen Lähettiläälle. Hän hyväksyi heidän päätöksen mennä naimisiin Zaidin kanssa, sen jälkeen hänestä tuli Profeetan vaimo Allahin käskystä, ayassa jota muslimit tulevat resitoimaan palvoessaan Allahia aina ajan päättymiseen asti. Tämä kunnia suotiin vain Zainabille, joka oli ainutlaatuinen Profeetan vaimojen joukossa. Hän oli ylpeä Allahin suosiosta ja usein kerskui toisille Profeetan vaimoille:

Teidän perheenne järjesti teidän avioliittonne, mutta Allaah järjesti minun avioliittoni yllä seitsemän taivaan.

Hän ei istu yksin vieraan kanssa

Tämä on yksi tapa jossa musliminainen noudattaa sitä mitä Allaah ja Hänen Lähettiläänsä on määrännyt. Eli ei istu yksin vieraan (ajnabi) kanssa. Koska istuessaan yksin ei mahramin kanssa on haraam, joka on oppineiden yhteisymmärrys, perustuen seuraavaan hadithiin:
Miehen ei tulisi istua yksin naisen kanssa, ilman että hänen mahram on paikalla. Naisen ei tulisi matkustaa ilman mahramia. Mies nousi seisomaan ja sanoi: ”Oi Allaahin Lähettiläs, vaimoni on menossa Hajjille ja minä olen värvännyt itseni siihen ja siihen sotaretkelle. Hän (saas) sanoi, Mene ja suorita Hajj vaimosi kanssa.

Mahram on mies, jonka kanssa avioliitto on ikuisesti kielletty naiselle kuten isä, veli, eno, setä jne. Vieras taas tarkoittaa sellaista, jonka kanssa avioliitto on mahdollinen vaikkakin sukulainen, erityisesti miehen veli ja toiset läheiset sukulaiset. Naisen on kiellettyä istua kaikkien heidän kanssa, koska Profeetta (saas) sanoi:
Varo vierailemasta naisia. Mies Ansaareista kysyi, miten sitten miehen veljet? Hän (saas) sanoi: Miehen veli on kuolema.
[Bukhari ja Muslim]

Brother-in-Law on miehen veli tai yhtä läheinen sukulainen avioliiton kautta. Profeetan sanat Miehen veli on kuolema tarkoittaa, että huonoa on todennäköisesti tulevan tapahtumaan kuin mistään muusta, siitä että on helppo astua veljen taloon. Sana kuolema on mainittu painottamaan ja antamaan terävän varoituksen, aivan kuin istuminen miehen veljen kanssa vie moraalittomuuteen ja turmiolliseen tulokseen joka voi olla verrattavissa kuolemaan.
Todellinen musliminainen ei lankea vastaaviin virheisiin, joita nykyajan piittaamattomat ihmiset tekevät.

Hän käyttää virheetöntä hijabia

Musliminainen käyttää kunnon hijabia kun hän lähtee ulos omasta talostaan. Hijaab on tunnusomainen Islamilainen vaate, joka ominaisuudet ovat selvästi määritetty Quranissa ja Sunnah:ssa. Hän ei mene ulos talostaan, tai esiinny ei-mahram miesten edessä, käyttäen hajuvettä, laittaen meikkiä tai muita koristeita, koska hän hyvin tietää, että tämä on haraam Quraaniin viitaten:

Ja käske uskovien naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla. Heidän ei tule näyttää sulojaan muille kuin aviomiehelleen, isälleen, apelleen, pojilleen, poikapuolilleen, veljilleen, veljenpojille, sisarenpojille, naispuolisille tuttaville, orjilleen ja niille miespalvelijoilleen, joilla ei ole enää mitään haluja, tai lapsille, jotka eivät vielä tiedä mitään naisen hävystä. Heidän ei myöskään tule tömistellä jalkojaan kiinnittääkseen huomiota salassa oleviin suloihinsa. Kääntykää kaikki katuvina Allahin puoleen, uskovaiset, jotta menestyisitte.
[Surah an-Nuur 24:31]

Joten musliminainen ei ole yksi heistä, jotka ovat pukeutuneet mutta alasti, joita on runsaasti yhteiskunnissa, jotka ovat erkaantuneet Allaahin johdatuksesta. Hänen tulisi täristä pelosta, siitä kuvasta minkä Profeetta maalasi heistä, maalaavista ja komistelevista viettelijättäristä, jotka ovat menneet harhaan:

Helvetissä on kahden tyyppisiä ihmisiä, joita en ole nähnyt: ihmisiä, joilla on ruoskat kuin härän hännät, joilla he ruoskivat ihmisiä ja naisia, jotka ovat pukeutuneet mutta näyttävät alastomilta, jotka ovat taipuvaisia pahaan ja jotka tekevät myös miestensäkin taipuvaisia siihen. Heidän päänsä ovat kuin kamelinkyttyrät, nojautuen toiselle puolelle. He eivät tule pääsemään Paratiisiin tai edes haistamaan sen tuoksua, vaikka sen tuoksu voidaankin havaita niin ja niin pitkän matkan päästä. [Muslim]

Musliminaisen ei tulisi käyttää huivia vain sen vuoksi että se on tapa tai perinne tai että äiti tai mummo sitä on käyttänyt. Hän hyväksyy sen vapaaehtoisesti ja vakaalla aatteella, kuten edeltävät naiset Muhaajireen ja Ansaar naiset sen tekivät heti kuin Allaah antoi viisaan ilmestyksen ja käskyn.

’Aisha sanoi: Olkoon Allaah armollinen Muhaajir naisille. Kun Allaah paljasti:
That they should draw their veils ovat their bosoms- he repivät päällysvaatteensa ja peittivät päänsä ja naamansa niillä.
Toiseen kertomukseen viitaten jonka Bukhari on kertonut, ’Aa’ishah sanoi:
He ottivat päällysvaatteensa ja repivät niiden helmoja ja sen jälkeen peittivät niillä päänsä ja kasvonsa.?
Joku sisko oli vastannut kun häneltä oli kysytty että onko hänen vaatteet hänelle kuumat kuumina kesäpäivinä, ja hän oli vastannut:

Sano: Helvetin tuli on vielä kuumempi
[Surah at-Tawbah 9:81]

Peittävä vaatetus ei suinkaan ole mikään uusi asia, jonka islam olisi tuonut mukanaan. Kristinuskon mukana tulevat nunnat sekä kirkkoon menevät naiset ovat tapana peittää päänsä huivilla. Nykyajan moderni asenne kieltää naisen olemasta peitetty, ja tämä menee täysin jumalallisia lakeja vastaan, aina sitten Profeetta Ibrahimin, Muusan, ’Iisan ja Muhammadin aikaan. Tämä sama viesti on kulkenut aina nykyaikaan asti, että Profeetat tulivat opastamaan ihmisiä totuuteen ja hurskauteen, jotta heistä tulisi yksi kansa, palvoen ja totellen yhtä Herraa:

Ihmiset olivat yksi kansakunta, mutta sitten he rupesivat kiistelemään. Ellei sanaa olisi tullut Jumalalta, olisi asia, josta he kiistelevät, jo ratkaistu.
[Surah Yunus 10: 19]

Lähettiläät, syökää kaikkea hyvää ja tehkää hyviä tekoja. Minä tiedän, mitä te teette. Tämä on teidän kansanne, yksi kansa, ja Minä olen teidän Herranne. Pelätkää siis Minua.? [Surah al-Muminuun 51- 52]

Mainitse myös se nainen, joka pysyi siveänä. Me puhalsimme häneen henkemme ja teimme hänestä ja hänen pojastaan merkin kaikille ihmisille. Tämä on teidän kansakuntanne, yksi kansakunta, ja Minä olen teidän Herranne. Palvokaa Minua. [Surah al-Anbiyaa? 21: 91-92]

Tämän päivän päättäväiset modernit yhteiskunnat ovat sitä mieltä että naisen tulee paljastaa itsensä, olla alasti ja elää moraalitonta elämää. Tämä viittaa siihen kuinka kauas he ovatkaan joutuneet Allahin johdatuksesta, ei ainoastaan muslimimaissa mutta ympäri maailmaa. Länsimaalaiset eivät mahdollisesti välitä tästä ja saattavat kehittää uusia aikeita lisätäkseen moraalittomuutta. Mutta muslimi joka palvoo Allahia lukemalla Hänen Kirjaansa, yöin ja päivin, ei ikinä tule hyväksymään moista harhaanjohdatusta, vaikka olisi kuinka heikko ja välinpitämätön Islamin uskon harjoittamisessa. Koska he jatkuvasti kuulevat Quraanin sanoja ja sunnaa, jotka varoittavat tottelemattomuudesta Allahia ja Hänen Lähettilästään kohtaan, siitä että tässä elämässä on testit ja ankara rangaistus tulee Hereafter.

Ne jotka eivät tottele Hänen käskyään, varotkoon, ettei heitä kohtaa koettelemus tai tuskallinen rangaistus.
[Surah an-Nuur 24:63]

Ne monet, jotka ovat langenneet tähän ansaan aikaisemmin ovat tulleet takasin. Tästä esimerkkejä kirjassa mm. Nawal as-Sa’daawi: ”Jos nainen näkisi itsensä ihmisenä, eikä kauppatavarana, hänen ei tarvitsisi näyttää alastomuuttaan. Hän myös ymmärsi että naisen tulisi poistaa herho mielensä päältä ei ruumiinsa päältä.

Hän välttää kanssakäymistä miesten kanssa

Hän ei kättele ei-mahrameja

Uskovaiset, kun luoksenne tulee kodistaan paennut uskova nainen, koetelkaa häntä, vaikka Jumala tunteekin hänen uskonsa parhaiten?
[Surah Mumtahanah 60: 10]

Hän matkustaa vain mahramin kanssa

Yksi Islamin säännöistä on että naisen ei tulisi matkustaa ilman mahramia, koska matkustaminen on täynnä vaaroja ja hankaluuksia, ja ei ole oikein että nainen joutuu yksin vastaamaan kaikkiin näihin ilman että hänellä on mahram joka suojelee ja pitää huolta hänestä. Joten Profeetta kielsi naisia matkustamasta ilman mahramia, ja tämä on tallennettu moniin ahaditheihin. Tässä pari niistä:
Naisen ei tulisi matkustaa kolmea päivää ilman mahramia.
Ei ole sallittua naisen joka uskoo Allaahin ja Viimeiseen Päivään matkustaa kolmen päivän pituista kävelymatkaa ilman mahramia.
Kaikki hadithit tästä aiheesta mainitsevat mahramin olemassa olon naisen matkalla, paitsi jossain erittäin tärkeissä tapauksissa jotka oppineet ovat määritelleet. (joiden erinäkökulmat eroavat toisistaan)

Musliminainen toivoo, että lopulta olisi onnekas ja voittoisa kuten Quraani sanoo:

Kautta iltapäivän (token of time) (through the Ages), Ihminen jää häviölle paitsi ne, jotka uskovat ja tekevät hyviä töitä ja kehottavat toisiaan totuuteen ja kärsivällisyyteen.
[Surah al-Asr 103: 1-3]

 

 


 

 

Musliminainen ja hänen aviomies


”Eräs Hänen merkeistään on se, että Hän on luonut teidän omasta joukostanne teille puolisoita, jotta te voisitte levätä heidän luonaan. Hän on asettanut rakkauden ja armon teidän välillenne. Tässä merkkejä niille, jotka tietävät
(Suurah ar-Ruum 30:21)

Perhe on vahvin osa muslimiyhteisöä silloin, kun se toimii tuottavasti ja rakentavasti, ja kun sen jäsenet auttavat toisiaan, rohkaisevat toisiaan olemaan hyviä ja oikeamielisiä, ja kilpailevat hyvien tekojen tekemisessä.
Oikeamielinen nainen on muslimiperheen pilari ja kulmakivi. Hän on suurin ilo miehen elämässä. Profeetta Muhammad (saas) sanoi:
”Tämä maailma on vain väliaikaisia mukavuuksia, ja paras mukavuus tässä maailmassa on hurskas nainen”.
(Muslim)

Hurskas, oikeamielinen nainen on suurin siunaus, jonka Allaah voi antaa miehelle, sillä hänen luotaan mies löytää lohdun, mukavuuden ja levon, ja ainutkertaisen rauhan ja nautinnon. Miten nainen voi olla paras mukavuus tässä maailmassa? Kuinka hän voi olla menestyksekäs, kunnioitettu ja rakastettu? Tämä kerrotaan seuraavissa kappaleissa.

Hän valitsee hyvän aviomiehen

Yksi musliminaisen oikeuksista on se, että hän saa itse valita oman aviomiehensä. Kukaan ei voi pakottaa häntä naimisiin miehen kanssa, josta hän ei pidä.

Kertonut Al-Khansaa’ bint Khidaam:
”Isäni naitti minut veljenpojalleen/sisarenpojalleen, ja minä en pitänyt tästä, joten valitin asiasta Allaahin Lähettiläälle (saas). Hän sanoi minulle: ’Hyväksy se mitä isäsi on järjestänyt.’ Minä sanoin: ’En halua hyväksyä sitä minkä isäni on järjestänyt.’ Hän (saas) sanoi: ’Silloin tämä avioliitto ei ole voimassa, mene ja avioidu kenen kanssa haluat.’ Minä sanoin: ’Olen hyväksynyt se minkä isäni on järjestänyt, mutta halusin naisten tietävän, että heidän isillään ei ole oikeutta pakottaa tyttäriään naimisiin’.”
(Bukhari)

Puolisoiden tulisi pitää toisistaan ja haluta mennä keskenään naimisiin. Heidän tulisi olla sopivia toisilleen ulkonäön, asenteiden, tapojen ja toiveiden suhteen. Jos nainen ei pidä aviomiehestään, ja tuntee ettei voi rakastaa tätä vilpittömästi, ja näin ollen pelkää sortuvansa siihen syntiin, että olisi tottelematon miestään kohtaan, hän voi pyytää avioeroa.

Ibn ’Abbaas kertoi:
”Thaabit ibn Qays ibn Shammaas:in vaimo, Jameelah, Abdullah ibn Ubayy:n sisar, tuli Profeetan (saas) luokse ja sanoi: ’Oi Allaahin Lähettiläs, minulla ei ole mitään pahaa sanottavaa Thaabit ibn Qays:ista liittyen hänen uskontoonsa tai hänen käytökseensä, mutta en pidä hänestä.’ Profeetta (saas) sanoi: ’Annatko hänelle hänen puutarhansa takaisin?’ (Hänen mahrinsa oli ollut puutarha.) Jameelah sanoi: ’Kyllä.’ Joten Allaahin Lähettiläs (saas) lähetti tuolle miehelle sanan: ’Ota takaisin puutarhasi, ja lausu hänelle yksi avioero’.”
(Bukhari)

Musliminainen, joka ymmärtää uskontonsa opetukset, on viisas ja ottaa huomioon oikeat asiat valitessaan avio-miestä itselleen. Hän ei kiinnitä huomiota ainoastaan ulkonäköön, korkeaan asemaan, ylelliseen elämäntyyliin tai muihin tuollaisiin seikkoihin, jotka yleensä viehättävät naisia. Hän tarkastelee miehen uskon tasoa ja hänen sitou-tumistaan uskonnon harjoittamiseen, hänen asenteitaan ja hänen käytöstään, sillä nämä ovat hyvän aviomiehen tärkeimpiä piirteitä, ja menestyksekkään avioliiton pilareita. Tämä tulee hyvin ilmi seuraavassa hadithissa:

”Jos luoksenne tulee henkilö, jonka uskontoon ja asenteeseen olette tyytyväisiä, naittakaa tyttä-renne hänelle, sillä jos ette tee niin, fitnah ja pahanteko leviävät maan päällä.”
(Tirmidhi)

Hyvä musliminainen etsii miestä, jolla on hyvät elämäntavat ja puhdas sydän, joka käyttäytyy hyvin ja joka ym-märtää uskontonsa opetukset oikein. Allaah sanoo Koraanissa:

”Huonot naiset huonoille miehille ja huonot miehet huonoille naisille samoin kuin hyvät naiset hyville miehille ja hyvät miehet hyville naisille…”
(Suurah an-Nuur 24:26)

Tämä ei tarkoita sitä, että musliminaisen tulisi kokonaan jättää aviomiesehdokkaan ulkonäkö tai fyysiset ominai-suudet huomioimatta. On musliminaisen oikeus naida mies, joka miellyttää häntä niin ulkoisesti kuin myös käy-tökseltään. Näin hänen on helppo ihailla ja kunnioittaa aviomiestään. Todellinen musliminainen ei ikinä anna miehen ulkonäön häikäistä itseään, ja saada häntä jättämään huomiotta miehen henkiset puutteet.
Musliminainen tietää, että hänen aviomiehellään on qiwaamah hänen suhteensa, niin kuin Koraani kertoo:

”Mies on naisen pää, koska Jumala on toisia suosinut enemmän kuin toisia ja koska mies elättää vaimoaan. Hurskas vaimo on nöyrä ja vartioi siveyttään, koska Jumala on antanut sen vartioitavak-si…
(Suurah an-Nisaa 4:34)

Näin ollen musliminainen haluaa naimisiin sellaisen miehen kanssa, jonka qiwaama:sta itseensä hän voi olla ylpeä. Hän haluaa miehen, jonka kanssa voi aloittaa elämän pituisen matkan, perustaa muslimiperheen, kasvattaa älykkäitä ja hyväsydämisiä lapsia, ja elää perhe-elämää rakkauden ja harmonian ilmapiirissä, jota eivät häiritse vastakkaiset asenteet tai uskonnolliset erot.

Hän tottelee aviomiestään ja osoittaa tälle kunnioitusta

Todellinen musliminainen on aina tottelevainen aviomiestään kohtaan, kunhan asiaan ei liity syntiä. Hän kohtelee aviomiestään kunnioituksella, ja on aina halukas miellyttämään häntä ja tekemään hänet onnelliseksi.
Jos mies on köyhä, musliminainen ei valita siitä ettei mies voi käyttää häneen paljon rahaa. Musliminainen ei valita taloustöistä, joita hänen täytyy tehdä, sillä hän muistaa niiden monien hurskaiden naisten esimerkin, joilla oli kärsivällisyyttä ja positiivinen asenne heidän palvellessaan aviomiehiään ja pitäessään huolta heidän kodeistaan, köyhyydestä ja koettelemuksista huolimatta.

Yksi esimerkillisimmistä vaimoista oli Fatima az-Zahra’ (ra), Profeetan (saas) tytär, ja Ali ibn Abi Taalib:in (ra) vaimo.
Hänellä oli tapana valittaa kivusta käsissään, joka aiheutui siitä, että hänen piti jauhaa viljanjyviä käsimyllyllä. Hänen aviomiehensä Ali ibn Abi Taalib (ra) sanoi hänelle eräänä päivänä: ”Sinun isäsi on tuonut joitakin naispuolisia orjia, joten mene hänen luokseen ja pyydä häneltä, jos yksi heistä voisi tulla palvelemaan sinua”. Fatima (ra) meni isänsä luokse, mutta hän oli liian ujo pyytääkseen häneltä mitä halusi. Ali (ra) meni Profeetan (saas) luokse ja pyysi häntä antamaan yhden palvelijan rakkaalle tyttärelleen, mutta Profeetta (saas) ei voinut auttaa rakkaimpiaan ja jättää huomioimatta niitä köyhiä muslimeita, joilla oli myös tarvetta palvelijoille. Joten Profeetta (saas) meni tyttärensä ja hänen miehensä luokse ja sanoi heille: ”Enkö opettaisi teille jotakin, joka on parempaa kuin se, mitä olette pyytäneet minulta? Kun menette nukkumaan illalla, sanokaa ’subhaanAllaah’ 33 kertaa, ’alhamdulillaah’ 33 kertaa, ja ’Allaahu akbar’ 34 kertaa. Tämä on parempi teille kuin palvelija”.
(Muslim)

Todellinen musliminainen omistautuu huolehtimaan miehestään ja tämän kodista.

Kertonut Asma’ bint Abu Bakr as-Siddeeq:
”Az-Zubayr meni naimisiin kanssani, ja hänellä ei ollut omaisuutta eikä orjia, ei mitään muuta kuin hevonen. Minulla oli tapana ruokkia hänen hevosensa, huolehtia siitä ja ulkoiluttaa sitä. Minä murskasin taatelinkiviä ruokkiakseni hänen kamelinsa. Minä toin vettä ja korjasin vesiämpärin, ja tein leipää, mutta en voinut paistaa sitä, joten jotkut minun ansari-naapureistani, jotka olivat ystä-vällisiä naisia, paistoivat sen minun puolestani. Tapasin kantaa taateleita puutarhasta, jonka Pro-feetta (saas) oli antanut az-Zubayr:ille, pääni päällä, ja tämä puutarha oli yli kilometrin päässä. Eräänä päivänä olin tulossa takaisin ja kannoin taateleita pääni päällä. Tapasin Allaahin Lähettilään (saas), jolla oli mukanaan joitakin seuralaisia. Hän kutsui minua, ja käski kameliaan laskeutumaan, jotta voisin ratsastaa hänen takanaan. Kerroin az-Zubayr:ille: ’Tunsin itseni ujoksi, koska tiedän että olet mustasukkainen mies’. Hän sanoi: ’On pahempaa minulle nähdä sinun kantavan taateleita pääsi päällä, kuin nähdä sinun ratsastavan hänen takanaan’. Myöhemmin Abu Bakr lähetti minulle palvelijan, joka päästi minut huolehtimasta hevosesta; minusta tuntui kuin minut olisi vapautettu orjuudesta.”
(Bukhari, Muslim)

Musliminainen tietää miehensä oikeudet, ja sen kuinka suuria ne ovat.

Profeetta (saas) sanoi:
”Yhdenkään ihmisen ei ole sallittua kumartua maahan toisen ihmisen edessä, mutta jos se olisi sal-littua, olisin käskenyt vaimoja kumartumaan maahan miestensä edessä, niiden oikeuksien vuoksi joita näillä on heidän ylitseen”.
(Ahmad, Al-Bazzaar)

Aisha (ra) kysyi Allaahin Lähettiläältä (saas):
”Kenellä on suurimmat oikeudet naiseen?” Hän vastasi: ”Hänen aviomiehellään”. Aisha (ra) kysyi: ”Ja kenellä on suurimmat oikeudet mieheen?” Profeetta (saas) vastasi: ”Hänen äidillään”.
(Al-Bazzaar)

”Nainen tuli Profeetan (saas) luokse kysymään jostakin asiasta. Kun Profeetta (saas) oli käsitellyt asian, hän kysyi naiselta: ”Onko sinulla aviomiestä?” Nainen vastasi: ”Kyllä”. Hän kysyi naiselta: ”Millainen olet häntä kohtaan?” Nainen sanoi: ”En ikinä laista velvollisuuksistani, paitsi jos jokin on yli minun voimavarojeni”. Profeetta (saas) sanoi: ”Kiinnitä huomiota siihen, miten kohtelet miestäsi, sillä hän on sinun Paratiisisi ja Helvettisi”.”
(Ahmad, Nasaa’i, Al-Haakim)

Näiden sanojen valossa musliminaisen ei tulisi valittaa taloustöistään, vaan hänen tulisi tehdä velvollisuutensa kodissaan ja pitää huolta aviomiehestään iloisena, sillä hän ei kanna painavaa taakkaa vaan saa palkintoa Allaahilta kaikesta tekemästään työstä. Musliminainen on älykäs ja valpas toimiessaan miehensä kanssa. Hän tutustuu miehensä luonteeseen ja oppii, mikä saa hänen miehensä onnelliseksi tai vihaiseksi. Hän ei tahallaan ärsytä mies-tään tai tee hänen elämäänsä vaikeaksi, tai yritä saada miestään suuttumaan.

Yksi tapa totella aviomiestä on kunnioittaa hänen toiveitaan arkisissa asioissa, kuten ystävien tapaamisessa, ruo-anlaitossa, pukeutumisessa, puheessa ja niin edelleen. Mitä enemmän vaimo tottelee miestään tämänkaltaisissa asioissa, sitä onnellisemmaksi avioliitto tulee. Musliminainen ei unohda, että aviomiehen totteleminen on yksi keino päästä Paratiisiin.

Profeetta (saas) on sanonut:
”Jos nainen rukoilee viisi päivittäistä rukoustaan, paastoaa Ramadan-kuukauden, tottelee avio-miestään ja vartioi siveyttään, hänelle tullaan sanomaan: ’Astu Paratiisiin mistä tahansa portista haluat’.”
(Ahmad, Tabaraani)

Umm Salamah (ra) on kertonut:
”Allaahin Lähettiläs (saas) sanoi: ’Kuka tahansa nainen kuolee, ja hänen aviomiehensä on tyytyväi-nen häneen, hän tulee astumaan Paratiisiin’.”
(Ibn Maajah)

Profeetta (saas) sanoi:
”Enkö kertoisi teille vaimoistanne Paratiisissa?” Me sanoimme: ”Totta kai, oi Allaahin Lähettiläs.” Hän (saas) sanoi: ”He ovat hedelmällisiä ja rakastavia. Jos yksi heistä tulee vihaiseksi tai väärin-kohdelluksi, tai hänen aviomiehensä tulee vihaiseksi, hän sanoo: ’Minun käteni on sinun kädessäsi; En tule nukkumaan ennen kuin olet tyytyväinen minuun’.”
(Tabaraani)

Todellinen musliminainen tietää sen lisäksi, että hänen aviomiehensä totteleminen tuo hänelle moninkertaisia palkkioita, myös sen, että tottelemattomuus tai velvollisuuksien laiminlyönti avioliitossa on syntiä, ja saa enkelit kiroamaan häntä.

Abu Hurayrah (ra) kertoi, että Allaahin Lähettiläs (saas) sanoi: ”Jos mies kutsuu vaimoaan vuotee-seen, ja vaimo ei tule, ja mies käy nukkumaan vihaisena vaimolleen, enkelit tulevat kiroamaan vaimoa aamuun asti”.
(Bukhari, Muslim)

Yksi islamilaisen avioliiton tarkoituksista on suojella niin miehen kuin naisenkin siveyttä. Siksi on vaimon velvollisuus vastata myöntävästi, jos mies kutsuu häntä vuoteeseen.

Profeetta (saas) on sanonut:
”Jos mies kutsuu vaimoaan, hänen on tultava, vaikka hän olisi kiireinen uunin luona”.
(Tirmidhi)

Miehen siveyden säilyttäminen on yksi tärkeimmistä asioista, jonka nainen voi tehdä, sillä Allaah haluaa ihmisten elävän ympäristössä, joka on puhdas ja vapaa fitnasta ja haraamista. Varoituksen, joka on annettu naisille, joiden aviomiehet ovat vihaisia heille, tulisi vapisuttaa jokaisen uskovan musliminaisen tajuntaa. On kerrottu, että tuollaisen naisen rukouksia ja hyviä töitä ei hyväksytä ennen kuin hänen aviomiehensä on jälleen tyytyväinen häneen.

Profeetta (saas) sanoi:
”Ei ole sallittua naiselle, joka uskoo Allaahiin ja Viimeiseen Päivään, päästää ketään sellaista avio-miehensä kotiin, josta hänen aviomiehensä ei pidä; tai mennä ulos silloin kun hänen aviomiehensä ei halua hänen menevän; tai totella ketään muuta aviomiestään vastaan; tai hylätä aviomiehensä vuodetta; tai lyödä aviomiestään. Jos mies on väärässä, niin naisen tulee tulla hänen luokseen niin kauan kunnes mies on jälleen tyytyväinen häneen, ja jos mies hyväksyy hänet niin kaikki on hyvin, Allaah tulee hyväksymään naisen teot ja tekemään hänen asemansa vahvemmaksi, ja hänen yllään ei tule olemaan syntiä asiasta. Jos mies ei hyväksy häntä, ainakin nainen on tehnyt parhaansa ja saanut itselleen anteeksiannon Allaahilta.”
(Al-Haakim)

Vaimon ei tulisi paastota vapaaehtoisia paastoja ilman aviomiehensä lupaa. Hänen ei tule myöskään päästää ketään miehensä kotiin ilman hänen lupaansa tai käyttää miehensä omaisuutta ilman hänen lupaansa. Jos mies on saita ja käyttää liian vähän rahaa vaimoonsa ja lapsiinsa, naisella on oikeus ottaa ilman hänen lupaansa hänen omaisuudestaan sen verran, mikä on kohtuullista, taatakseen toimeentulon itselleen ja lapsilleen.

Musliminainen ymmärtää, että hänellä on velvollisuus pitää huolta aviomiehestään, kodistaan ja lapsistaan.

Profeetta (saas) on sanonut:
”Jokainen teistä on paimen, ja vastuussa niistä, jotka ovat hänen alaisiaan. Hallitsija on paimen; mies on perheensä paimen; nainen on miehensä kodin ja lasten paimen. Jokainen teistä on paimen ja vastuussa niistä, jotka ovat hänen alaisiaan.”
(Bukhari, Muslim)

Musliminaiselle on suuri kunnia huolehtia hyvin aviomiehestään, aamuin ja illoin, minne tahansa hän meneekin, ja kohdella häntä hellästi ja hyvätapaisesti, täyttäen hänen elämänsä ilolla, rauhallisuudella ja vakaudella.

Aisha (ra) kertoi:
”Perfumoin Allaahin Lähettilään (saas) parhaalla hajusteella jonka löysin, kun hän astui ihramin tilaan ja päätti ihramin tilansa.”
(Muslim)

Aisha (ra) kertoi myös:
”Kun Allaahin Lähettiläs (saas) oli itikaaf:in tilassa (eristyksissä moskeijassa), hänellä oli tapana työntää päänsä minun luokseni, ja minä kampasin hänen hiuksensa, ja hän ei tullut ulos moskeijasta paitsi tehdäkseen tarpeensa”.
(Bukhari, Muslim)

Aisha (ra) kehotti vaimoja pitämään hyvää huolta miehistään ja muistamaan miestensä oikeudet heihin nähden.
Aisha (ra) on sanonut:
”Oi naisväki, jos tietäisitte ne oikeudet, joita miehillänne on teihin nähden, jokainen teistä pyyhkisi tomun miehensä jaloista omilla kasvoillaan”.
(Ibn Hibbaan)

Naisten tulisi pyrkiä poistamaan sydämistään ylimielisyys, ylpeys, itsepäisyys ja kovuus, sillä tuollaiset ominaisuu-det saattavat tuhota avioliiton.
Kertonut Ibn Abbaas (ra):
”Profeetta (saas) sanoi: ’Oi naiset, antakaa hyväntekeväisyyteen, sillä olen totisesti nähnyt, että te muodostatte enemmistön Helvetin asukkaista’. He kysyivät: ’Miksi asia on niin, oi Allaahin Lähetti-läs?’ Hän (saas) vastasi: ’Koska naiset eivät ole kiitollisia hyvästä kohtelusta. Vaikka kohtelisit yhtä heistä hyvin koko elinaikasi, ja sitten hän näkee yhden vian sinussa, hän sanoo: ’En ole ikinä nähnyt mitään hyvää tulevan sinulta!’.”
(Bukhari)

Hän kohtelee miehensä äitiä ja perhettä ystävällisesti ja kunnioittaen

Yksi niistä tavoista, joilla nainen osoittaa kunnioitusta miestään kohtaan, on miehen äidin kunnioittaminen. Mus-liminainen, joka todella ymmärtää uskontonsa opetukset, tietää, että henkilö, jolla on suurimmat oikeudet mieheen, on hänen äitinsä. Joten hän auttaa miestään kunnioittamaan äitiään. Näin hän auttaa miestään tekemään hyviä tekoja ja pelkäämään Allaahia. Näin hän myös saa miehensä kiintymään itseensä, sillä mies arvostaa naista, joka arvostaa hänen perhettään.
Musliminainen saattaa joutua tilanteeseen, jossa häntä testataan hänen anoppinsa tai hänen miehensä muiden perheenjäsenten taholta. Myös silloin hänellä on velvollisuus kohdella heitä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä tavalla hän suojelee avioliittoaan mahdollisilta huonoilta vaikutuksilta.
Musliminaisen ei pitäisi ikinä ajatella, että vain hänellä on velvollisuus kohdella puolisoaan hyvin, ja että mitään vastaavaa ei vaadita hänen aviomieheltään. Islam on antanut molemmille puolisoille oikeuksia ja velvollisuuksia. Aviomiehen tulisi suojella vaimonsa kunniaa, ja suojata vaimoaan pilkalta, nöyryytykseltä, vastoinkäymisiltä tai sorrolta. Vaimon oikeudet muodostavat aviomiehen velvollisuudet, ja miehen täytyy kunnioittaa noita velvollisuuksia ja täyttää ne niin täydellisesti kuin mahdollista.
Yksi aviomiehen velvollisuuksista on täyttää roolinsa perheen elättäjänä ja suojelijana. Tämän roolin kykenee täyttämään vain mies, joka on jaloluonteinen, anteeksiantava, kärsivällinen ja antelias. Hänen tulee kyetä johta-maan perhettään käyttäen hyväkseen maskuliinisia ominaisuuksiaan. Hänen tulee kunnioittaa vaimonsa tunteita ja jakaa vastuu muslimiperheen koossapysymisestä

Hän voittaa miehensä kiintymyksen ja on innokas miellyttämään häntä

Todellinen musliminainen on aina innokas voittamaan miehensä rakkauden ja miellyttämään häntä. Hän puhuu miehelleen ystävällisiä sanoja, ja välttää sanomasta mitään loukkaavaa tai suuttumusta aiheuttavaa. Hän tuo miehelleen hyviä uutisia, ja viivyttää huonojen uutisten kertomista sopivaan hetkeen asti.

Kertonut Anas ibn Maalik (ra):
”Abu Talhah:n ja Umm Sulaym:in poika kuoli. Umm Sulaym sanoi perheelleen: ’Älkää kertoko Abu Talhah:lle hänen pojastaan ennen kuin minä olen kertonut hänelle siitä’. Abu Talhah tuli kotiin, joten Umm Sulaym valmisti hänelle aterian, ja hän söi ja joi. Sitten Umm Sulaym kaunisti itsensä tavalla jota hän ei ollut tehnyt koskaan ennen, ja hän oli aviollisessa yhteydessä hänen kanssaan. Kun Umm Sulaym huomasi että hänen miehensä oli tyytyväinen, hän sanoi: ’Oi Abu Talhah, mitä ajattelet siitä, jos joku lainaa jotakin jollekin, ja sitten pyytää sen takaisin, onko oikein ettei tuo toinen palauttaisi sitä?’ Hän vastasi: ’Ei’. Umm Sulaym sanoi: ’Sitten luovu pojastasi’. Abu Talhah suuttui ja sanoi: ’Sinä annoit minun hemmotella itseäni ja sitten kerroit minulle pojastani!’ Sitten hän meni Allaahin Lähettilään luokse ja kertoi tapahtuneesta. Allaahin Lähettiläs sanoi: ’Siunatkoon Allaah teitä molempia tämän illan vuoksi!’ Ja Umm Sulaym tuli sinä iltana raskaaksi ja synnytti pojan.”
(Muslim, lyhennetty)

Miten suurta olikaan Umm Sulaym:in (ra) usko, ja miten upeaa hänen kärsivällisyytensä ja hyveellisyytensä! Miten rohkeasti hän piilotti surunsa aviomieheltään ja voitti hänen rakkautensa, voittaakseen Allaahin mielihyvän! Tämä on todellista, syvää ja vilpitöntä uskoa.
Vilpitön musliminainen tunnistaa asiat, joista hänen miehensä pitää, ja asiat, joista hänen miehensä ei pidä. Hän tuntee miehensä tavat ja yrittää mukautua niihin niin paljon kuin mahdollista. Hän pyrkii säilyttämään avioliiton harmonian, ja suojelee avioliittoa tylsyydeltä ja liialta rutiinilta. Jos jokin asia häiritsee heidän avioliittoaan, hän kiirehtii rauhoittamaan tilannetta vilpittömällä rakkaudellaan ja viisaalla ymmärryksellään. Hän ei kuuntele Shaytaanin kuiskauksia, jotka kehottavat häntä tekemään vääryyttä. Hän ei ikinä pyydä mieheltään avioeroa ilman hyvää syytä. Avioliiton tulee olla niin vahva, että väliaikaiset riidat tai väärinymmärrykset eivät voi horjuttaa sitä.

Profeetta (saas) sanoi:
”Kuka tahansa nainen, joka pyytää mieheltään avioeroa ilman hyvää syytä, ei tule tuntemaan edes Paratiisin tuoksua”.
(Tirmidhi)

Hän ei paljasta miehensä salaisuuksia

Säädyllinen musliminainen ei paljasta miehensä salaisuuksia, eikä puhu ulkopuolisille itsensä ja miehensä kah-denkeskisistä asioista. Hänen aikansa on liian kallista tuhlattavaksi moiseen säädyttömään käytökseen.

Profeetta (saas) on sanonut:
”Niiden joukossa, jotka ovat Tuomiopäivänä huonoimpia Allaahin silmissä, on mies, joka nauttii vaimonsa intiimistä seurasta, ja vaimo joka nauttii miehensä intiimistä seurasta, ja sitten toinen heistä menee ja paljastaa salaisuuden toisille”.
(Muslim)

Profeetan (saas) perheen keskuudessa kävi kerran niin, että Hafsah (ra) kertoi Aisha:lle (ra) salaisuuden, jonka Profeetta (saas) oli uskonut hänelle. Tämä johti juonitteluun Profeetan (saas) taloudessa. Profeetta (saas) oli niin kovasti pettynyt vaimoihinsa, että pysyi heistä kaikista erossa kuukauden ajan. Tämän tapauksen johdosta lähetettiin seuraava Koraanin ayah:

”Profeetta kertoi eräälle vaimoistaan salassa erään asian, mutta tämä kertoi sen eteenpäin. Kun Jumala antoi Profeetan kuulla tästä, hän nuhteli vaimoaan osasta, mutta antoi osan anteeksi. Kun hän puhui vaimolleen osasta, tämä kysyi: ”Kuka on sinulle kertonut tämän?” ja hän vastasi: ”Sen on minulle kertonut Tietävä, Tunteva.”
(Suurah at-Tahriim 66:3)

Koraani kehotti asianomaisia vaimoja katumaan. Sitten Koraani antoi heille varoituksen, että jos he jatkaisivat virheessään, he saattaisivat menettää kunnian olla Profeetan (saas) vaimoja:

”Voihan olla, että jos hän eroaa teistä, Jumala antaa hänelle parempia vaimoja kuin te, alistuvia, uskovia, nöyriä, katuvia, palvovia, hurskaita, leskiä tai neitsyitä.
(Suurah at-Tahriim 66:5)

Tämä tapaus antaa musliminaiselle arvokkaan opetuksen siitä, että hänen tulee säilyttää aviomiehensä salaisuudet itsellään, ja siitä vaikutuksesta, mikä salaisuuksien paljastamisella on yksilön ja kodin vakauteen.

Hän pysyy miehensä rinnalla ja tarjoaa hänelle neuvojaan

Aivan kuten Islam odottaa miehen auttavan vaimoaan taloustöissä ja taloudenpitoon liittyvissä asioissa, niin myös vaimon odotetaan auttavan miestään käsittelemään ulkomaailman asioita, ja täyttävän osansa elämässä tarjoamalla mielipiteitään ja neuvojaan, ja tukevan miestään käytännön asioissa.
Historia osoittaa meille, että musliminaiset tapasivat ottaa osaa jihaadiin miesten rinnalla, marssien heidän kans-saan taisteluissa, tuoden vettä janoisille, hoitaen haavoittuneita, asettaen paikoilleen murtuneita luita, pysäyttäen verenvuotoja, rohkaisten sotilaita, ja joskus osallistuen taisteluun, juosten edestakaisin miekkojen ja keihäiden välissä ja seisoen lujina kun jotkut rohkeista miehistä olivat paenneet. Naisten osanotto julkiseen elämään ei rajoittunut vain taistelukentille. Myös rauhan aikana he ottivat osaa asioihin antamalla arvokkaita mielipiteitään, rauhoittaen miehiään stressin aikana ja tukien heitä vaikeuksien koittaessa.
Mainio esimerkki musliminaisesta, joka tuki miestään vaikeina aikoina, oli Profeetan (saas) ensimmäinen vaimo, ja ensimmäinen ihminen joka uskoi hänen tuomaansa viestiin, Khadija bint Khuwaylid (ra). Hän kiirehti tarjoamaan apuaan ja tukeaan, neuvoi Profeettaa (saas) ja keksi käytännön keinoja auttaa miestään. Hän rohkaisi miestään ja puhui kauniisti tämän hyvistä ominaisuuksista. Hänellä oli viisautta, ymmärrystä ja päättäväisyyttä. Hän luotti mieheensä ja tämän hyviin ominaisuuksiin, ja puhui miehelleen ystävällisiä, suloisia ja rohkaisevia sanoja. Hän täytti miehensä varmuudella, rauhallisuudella ja vakaumuksella. Hän oli nainen, joka puhui aina totta ja kantoi taakkansa vilpittömästi. Hän seisoi miehensä rinnalla ja tuki tätä, kestäen pahimmanlaatuista sortoa ja vainoa. Hän kesti vaikeudet. Näin ollen ei ole ihme, että Allaah ja enkeli Jibriil (as) lähettivät hänelle rauhantervehdyksensä ja iloiset uutiset talosta Paratiisissa, joka oli varattu häntä varten.
Todellinen musliminainen ajattelee syvällisesti ja antaa miehelleen hyviä, oikeita neuvoja silloin, kun hän on niiden tarpeessa.

Hän rohkaisee miestään käyttämään rahaa Allaahin tähden

Yksi tapa, jolla musliminainen tukee miestään, on hyväntekeväisyyteen rohkaiseminen.
Näemme monien ilman johdatusta olevien naisten tuhlaavan rahaa ylellisyyteen ja turhiin ostoksiin; tämä ei ole uskovan musliminaisen tapa elää.
Yksi kauniista tarinoista, joita on kerrottu naisista, jotka ovat rohkaisseet miehiään hyväntekeväisyyteen, on tarina Umm ad-Dahdah:ista:
”Kun hänen miehensä tuli hänen luokseen ja kertoi hänelle, että oli antanut hyväntekeväisyyteen sen puutarhan, josta Umm ad-Dahdah ja hänen lapsensa saivat elantonsa, toiveenaan saada tertun taa-teleita Paratiisissa, hän sanoi miehelleen: ’Sinä olet tehnyt hyvän kaupan, sinä olet tehnyt hyvän kaupan’. Profeetta (saas) kommentoi: ’Kuinka monta terttua taateleita Abu Dahdah saakaan Para-tiisissa!’ Ja hän toisti tämän monta kertaa.”
(Ahmad, Tabaraani)

Hän auttaa miestään tottelemaan Allaahia

Yksi hyvän muslimivaimon ominaisuuksista on se, että hän auttaa miestään tottelemaan Allaahia monin eri tavoin.
Abu Hurayrah (ra) kertoi:
”Allaahin Lähettiläs (saas) sanoi:
’Olkoon Allaah armollinen miehelle, joka nousee ylös rukoilemaan yöllä ja herättää vaimonsa rukoi-lemaan, ja jos hän kieltäytyy heräämästä, hän pirskottaa vettä hänen kasvoilleen. Ja olkoon Allaah armollinen naiselle, joka nousee ylös rukoilemaan yöllä, ja herättää aviomiehensä rukoilemaan, ja jos hän kieltäytyy heräämästä, hän pirskottaa vettä hänen kasvoilleen’.”
(Abu Dawuud)

Hän täyttää miehensä sydämen ilolla

Musliminainen ei unohda olevansa suurin ilo miehensä elämässä, jos hän osaa voittaa hänen rakkautensa.
Profeetta (saas) sanoi:
”Kolme asiaa saavat Adamin pojan onnelliseksi, ja kolme asiaa saavat hänet onnettomaksi. Niiden asioiden joukossa, jotka saavat Adamin pojan onnelliseksi, ovat hyvä vaimo, hyvä koti ja hyvä kul-kuväline; asiat jotka saavat hänet onnettomaksi ovat huono vaimo, huono koti ja huono kulkuväline”.
(Ahmad)

Joten hyvänä vaimona oleminen ja miehensä sydämen ilolla täyttäminen ovat osa uskontoa. Tämä auttaa miestä pysymään säädyllisenä, vahvistaa perhettä ja tuo onnellisuutta miehelle ja lapsille.
Musliminainen haluaa luonnostaan voittaa miehensä rakkauden ja kiintymyksen. Näin hän täydellistää feminiini-syytensä ja ansaitsee Allaahin mielihyvän.

Hän tekee itsensä kauniiksi miestään varten

Hän kaunistaa itseään miestään varten meikkien, vaatteiden ja muiden keinojen avulla. Tämä oli oikeamielisten edeltäjien tapana. He tapasivat pitää kauniita vaatteita ja koruja kotona ja matkustaessaan miestensä kanssa.
Bakrah bint ’Uqbah (ra) kävi Aisha:n (ra) luona ja kysyi häneltä hennan käyttämisestä. Aisha (ra) sanoi: ’Se tulee hyvästä puusta ja puhtaasta vedestä’. Hän kysyi häneltä myös ihokarvojen poista-misesta, ja Aisha (ra) sanoi: ’Jos sinulla on aviomies, ja voit poistaa silmäsi ja korvata ne jollakin paremmalla hänen vuokseen, niin tee se’.
(Ibn al-Jawzi)

Noiden huolimattomien naisten, jotka eivät pidä huolta ulkonäöstään aviomiestensä edessä, tulisi kuunnella Aishan (ra) neuvoa, ja ymmärtää, että heidän kauneutensa on etupäässä tarkoitettu heidän miehilleen, ei heidän ystävilleen tai tuttavilleen. Naiset, jotka eivät vaivaudu kaunistamaan itseään aviomiehiään varten, ovat synninte-kijöitä, koska he eivät täytä tärkeää velvollisuutta avioliitossa. Heidän huolimattomuutensa saattaa olla syy siihen, että heidän miehensä katselevat toisia naisia.
Sellainen vaimo, jonka mies näkee hänet aina hiukset sotkuisina, kalpeana ja nuhruisissa vaatteissa, on hölmö ja tottelematon vaimo. Ei auta yhtään, jos hän kiirehtii kaunistamaan itseään vain vieraita odottaessaan tai naisten juhliin mennessään, mutta näyttää yleensä nuhruiselta miehensä edessä.

Hän on iloinen ja kiitollinen ottaessaan miehensä vastaan

Niiden tapojen joukossa, joilla musliminainen tekee itsensä viehättäväksi miehensä silmissä, on olla onnellinen, iloinen, ystävällinen ja hellä, ja näin täyttää miehen elämä ilolla.
Kun mies tulee töistä kotiin väsyneenä, vaimo tervehtii häntä hymy kasvoillaan ja ystävällisillä sanoilla.
Hyvä vaimo ilmaisee kiitollisuutensa aina, kun mies tekee jotain hyvää hänen vuokseen.
Profeetta (saas) sanoi:
”Allaah ei katso sellaiseen naiseen päin, joka ei kiitä miestänsä sellaisena aikana, jolloin ei voi tulla toimeen ilman häntä”.
(Al-Haakim)

Hän jakaa miehensä ilot ja surut

Musliminainen pitää seuraa miehelleen joissakin hänen vapaa-ajan puuhissaan, kuten lukemisessa, kuntoilussa, hyödyllisissä kokoontumisissa ja niin edelleen. Näin mies tuntee, ettei ole yksinäinen mielipuuhissaan, vaan voi jakaa ne rakastavan, älykkään ja uskollisen vaimon kanssa.
Profeetta (saas) tapasi juosta kilpaa vaimonsa Aisha:n (ra) kanssa.
Kun puolisot jakavat elämän iloja keskenään, heidän tunteensa toisiaan kohtaan syvenevät ja heidän välisensä side vahvistuu.
Musliminainen jakaa myös miehensä surut ja huolenaiheet, ja tarjoaa ystävällisiä lohdutuksen sanoja, kypsiä ja järkeviä neuvoja ja vilpitöntä tukea.

Hän ei katso toisia miehiä

Todellinen musliminainen ei tuijota miehiä, jotka eivät ole hänelle mahram:eita.
Pidättyessään vieraiden miesten katselemisesta musliminainen saavuttaa ominaisuuden, jota miehet eniten naisissa rakastavat. Se viittaa hänen puhtauteensa, kunnollisuuteensa ja uskollisuuteensa.

Hän ei kuvaile toisia naisia aviomiehelleen

Profeetta (saas) sanoi:
”Yhdenkään naisen ei tule puhua toisesta naisesta tai kuvailla häntä aviomiehelleen niin kuin tämä voisi nähdä hänet”.
(Fath al-Baari)

Yhdenkään miehen ei tulisi antaa ajatustensa harhailla vertaillen vaimoaan naiseen jota tämä kuvailee, tai antaa itsensä hullaantua tämän kuvitteellisesta kauneudesta.

Hän pyrkii luomaan rauhallisen ilmapiirin miestään varten

Musliminainen pyrkii luomaan kotiinsa rauhallisen ilmapiirin. Hän pyrkii pitämään kotinsa aina puhtaana ja siistinä, jotta aviomies näkee kodissa järjestystä ja hyvää makua. Hän pitää lapsensa puhtaina, hyvätapaisina ja koh-teliaina. Hän tarjoaa miehelleen hyviä aterioita ajallaan. Älykäs nainen tekee myös kaiken muun voitavansa, pe-rustuen tietoihinsa ja hyvään makuunsa.
Avioliitto on syvin side, jonka Allaah sitoo kahden sielun välille, jotta he voisivat nauttia rauhasta, vakaudesta ja sallituista nautinnoista. Vaimo on miehelleen turvapaikka, jonka luota hän voi löytää levon, empatian ja armolli-suuden.

Hän on hyväksyvä ja anteeksiantava

Musliminainen antaa anteeksi ja jättää huomioimatta miehensä tekemät pienet virheet. Hän ei kanna kaunaa miestään vastaan tai muistuta miestään jatkuvasti hänen erehdyksistään.
Mikään ominaisuus ei voita miehen sydäntä niin kuin se, että hänen vaimonsa on suvaitsevainen ja anteeksianta-vainen. Mikään ei käännä miestä vaimoaan vastaan niin kuin se, että vaimo laskee hänen vikojaan ja muistuttaa häntä hänen virheistään.
Musliminainen, joka seuraa Islamin johdatusta, tottelee Allaahin käskyä Koraanissa:

”...Antakoon he ennemmin anteeksi ja olkoon pitkämielisiä. Ettekö te itsekin halua Jumalan antavan teillle anteeksi? Jumala on Anteeksiantava, Armelias.
(Suurah an-Nuur 24:22)

Hän on vahvaluonteinen ja viisas

Musliminaisen luonteen vahvuus ei saa johtaa häntä unohtamaan sitä, että hänen tulee totella ja kunnioittaa aviomiestään. Hänen vahvan luonteensa tulee tulla esiin siten, että hän löytää tasapainoisen tavan puheessaan ja käytöksessään miestään kohtaan. Hänen ei tule olla huolimaton tai ristiriitainen. Jopa noina vihan hetkinä, jotka ovat väistämättömiä avioelämässä, hänen tulee hallita itsensä ja pitää kielensä kurissa, jottei sanoisi mitään sel-laista, joka saattaisi loukata miehen tunteita. Tämä on vahvaluonteisen ihmisen ominaisuus.
Aisha (ra) on hyvä esimerkki musliminaisille siitä, miten tulee käyttäytyä ollessaan vihainen:
Aisha (ra) kertoi:
”Profeetta (saas) sanoi minulle: ’Tiedän koska olet tyytyväinen minuun ja koska olet vihainen mi-nulle’. Minä sanoin: ’Miten sinä tiedät sen?’ Hän sanoi: ’Kun olet tyytyväinen minuun, sanot, ’Ei, kaut-ta Muhammadin Herran’, ja kun olet vihainen minulle, sinä sanot, ’Ei, kautta Ibrahimin Herran’. Minä sanoin, ’Kyllä, se on totta. Kautta Allaahin, Oi Allaahin Lähettiläs, pidättäydyn vain sanomasta sinun nimeäsi’.”
(Muslim)

Todellinen musliminainen on nöyrä, ystävällinen, rakastava ja tottelevainen aviomiestään kohtaan, mutta tämä ei tarkoita sitä, että hän antaa luonteensa heiketä miehensä vuoksi, jos nainen itse on oikeassa ja pitäytyy Allaahin osoittamalla oikealla tiellä. Musliminainen on ylpeä uskonnostaan ja ymmärtää mitä on olla Allaahin todellinen palvelija ja orja.

Hän on yksi menestyneimmistä vaimoista

Nämä edellä läpikäydyt kappaleet, jotka koskevat musliminaisen älyllisiä, henkisiä, sosiaalisia ja ulkoisia puolia, osoittavat sen, millainen on todella menestynyt muslimivaimo. Tällaiset vaimot ovat todellisia siunauksia ja onnel-lisuuden lähteitä aviomiehilleen.
Koska musliminainen ymmärtää uskontonsa opetukset ja täyttää velvollisuutensa miestään kohtaan, hänestä tulee suurin onnenaihe miehensä elämässä.

 

 


 

 

Musliminainen ja hänen vanhempansa

Hän käyttäytyy heitä kohtaan ystävällisesti ja kunnioitettavasti (birr)

Yksi musliminaisen tärkeistä luonteenpiirteistä on vanhempiensa kunnioitus ja ystävällinen kohtelu. Islam määrää tähän monissa Koraanin ja Sunnah teksteissä, ja tätä on noudatettava riippumatta siitä minkälainen tyttären suhde hänen vanhempaansa on.

Hän huomio heidän aseman ja tietää velvollisuutensa heitä kohtaan

Allaah on nostanut vanhemmat tasolle, josta vain islam sallii heidän nauttia; heidän kunnioittamisensa on vain askeleen Allaahin uskomisen ja Hänen palvontansa alapuolella, kuten selviää monesta Koraanin jakeesta. Esimerkiksi:

“Palvokaa Jumalaa älkääkä asettako ketään Hänen rinnalleen. Kohdelkaa hyvin vanhempianne, sukulaisia, orpoja, köyhiä ja naapureitanne - olivatpa he sukulaisianne tai eivät - lähimmäisiänne, matkamiehiä ja orjia. Jumala ei rakasta itserakkaita ja ylpeitä ihmisiä”
[Suurah an-Nisaa 4:36]

Joten musliminainen, joka todella ymmärtää uskontaonsa opetukset, on ystävällisempi ja kunnioittavampi vanhempiaan kohtaan, kuin yksikään toinen nainen maailmassa. Tämä ei muutu silloinkaan, kun hän muuttaa pois kotoa ja perustaa oman perheen.

“Herrasi on säätänyt, että teidän tulee palvoa vain Häntä ja että teidän tulee tehdä hyvää vanhemmillenne, saavuttivatpa he molemmat tai vain toinen heistä korkean iän luonasi. Älä sano heille ´hyi¨, äläkä aja pois, vaan puhu heille ystävällisesti. Ole nöyrä ja levitä armon siipi heidän ylleen ja sano: “Herra, armahda heitä, sillä he kasvattivat minua, kun olin pieni.”
[Suurah al-Israa 17:23-24]

Musliminaisen lukiessa Koraanin jakeita, jotka käsittelevät tätä asiaa, hänen hyvyytensä heitä kohtaan lisääntyy, ja hän tekee kaikkensa, vaikka hänellä olisi aviomies, koti, lapsia, sekä muita vastuita.

“Me olemme käskeneet ihmisiä kohtelemaan hyvin vanhempiaan, mutta älä tottele heitä, jos he vaativat sinua asettamaan Minun rinnalleni muita jumalia, joista sinulla ei ole tietoa. Minun luokseni teidän täytyy palata, ja Minä kerron teille, mitä te olette tehneet.”
[Suurah al-’Ankabuut 29:8]

“Me olemme säätäneet ihmiselle hänen vanhemmistaan - onhan hänen äitinsä kantanut häntä vaivalla ja imettänyt kaksi vuotta: “Ole kiitollinen Minulle ja vanhemmillesi. Minun luonani on määränpää.”
[Suurah Luqmaan 31:14]

Aiheesta löytyy lukuisia ahadiitheja, kuten
‘Abdullaah ibn Mas’uud sanoi: Kysyin Profeetalta (saas), “Mitkä teot ovat Allaahista mieluisimmat? Hän vastasi, “Rukous, joka on suoritettu ajallaan.” Minä kysyin häneltä, “Ja mikä sen jälkeen? Hän (saas) sanoi: “Ystävällisyys ja kunnioitus vanhempia kohtaan.” Minä kysyin häneltä: “Entä sen jälkeen? Hän (saas) sanoi: “Jihaad Allaahin tähden. (Bukhari ja Muslim)

Profeetta (saas) siis laittoi tämän kahden todella tärkeän asian väliin, ajallaan suoritetun rukouksen sekä Jihadin.

Kun Sa’d ibn Abi Waqqaasin äiti vastusti hänen poikansa muslimiksi tuloa, hän sanoi pojalleen: “ Jätä islaam tai minä menen nälkälakkoon kunnes kuolen. Sitten tulet häpeämään kaikkien arabien edessä, kun he sanovat että hän on tappanut äitinsä.” Sa’d sanoi hänelle, “ Sinun kuuluisi tietää Allaahin vuoksi, että vaikka sinulla olisi sata sielua ja ne kaikki lähtisivät sinusta yksi kerrallaan, en ikinä jättäisi islamia.” Sen jälkeen Allaah (swt) toi alas ayan, jonka Profeetta (saas) lausui muslimeille. Ayah jossa Sa’dia toruttiin julmasta tavasta vastata äidilleen:

“Älä tottele heitä, jos he painostavat sinua asettamaan Minun rinnalleni muita jumalia, joista sinulla ei ole tietoa, mutta ole heitlle ystävällinen tässä maailmassa, ja seuraa niiden tietä, jotka kääntyvät Minun puoleeni…”
[Suurah Luqmaan 31:15]

Vanhempien kunnioittamisesta ja heidän tottelemisensa nopeudesta kertoo mm. Profeetan (saas) kertoma tarina Jurayjista, hartaasta palvojasta. Hän rukoili, äiti kutsui häntä mutta hän jatkoi rukoustaan. Äiti kutsui häntä taas, ja tämä jatkoi rukoustaan, äiti kutsui 3.kerran, ja tämä jatkoi rukousta. Josta äiti teki du’ a, että poika ei kuole ennen kuin on nähnyt prostituoidun kasvot. Samassa paikassa oli huora, joka oli tehnyt zinaa paimenen kanssa ja tullut raskaaksi. Huomattuaan tilansa, paimen käski hänen vastata kysyjille, että isä oli Jurayj. Hän teki niin, joten ihmiset menivät ja tuhosivat paikan, jossa hän tapasi rukoilla. Hallitsija toi hänet toriaukiolle, ja matkalla Jurayj muisti äitinsä dua’n ja hymyili. Kun hänet tuotiin rangaistavaksi, kysyi hän lupaa rukoilla kaksi rakaa, sitten pyysi vastasyntyneen tuotavan hänen luokseen ja kuiskasi tämän korvaan “kuka on sinun isäsi?”. Lapsi sanoi “Isäni on se ja se paimen.” Ihmiset sanoivat Laa ilaaha illalLaah, Allaahu akbar ja sanoivat rakentavansa Jurayjille uuden talon kullasta. Hän kieltäytyi ja käski rakentaa sen kuten se oli, tiilestä ja mudasta. Koskien tätä Bukharin kertomaa tarinaa Profeetta (saas) sanoi: Jos Jurayjilla olisi ollut tarpeeksi tietoa (sound knowledge), hän olisi tiennyt, että äitinsä kutsuun vastaaminen on tärkeämpää kuin jatkaa rukoustaan.” Täten fuqahaa’ sanoivat, että jos rukoilee naafil-rukousta ja vanhempi kutsuu, rukous pitää keskeyttää ja vastata hänelle.

Hadith siitä, miten tietoisia ja tunnollisia sahabat olivat tämän noudattamisessa;
Juhaynah tuli Profeetan (saas) luokse ja sanoi: “ Äitini teki valan (nadhr) tehdäkseen Hajjin mutta hän ei ehtinyt tehdä Hajj ennen kuin hän kuoli. Suoritanko Hajjin hänen puolestaan?” Hän (saas) sanoi, “Kyllä, mene ja suorita Hajj hänen puolesta. Jos tietäisit, että äidilläsi on velkaa, etkö maksaisi sitä pois hänen puolesta? Maksa Allaahille ne jotka kuuluvat Hänelle, sillä Allaah on etusijalla. (has more right to be paid of)

Hän on ystävällinen ja kunnioittava vanhempiaan kohtaan vaikka he eivät olisi muslimeita

Asma’ bint Abi Bakr al-Siddiiq (raa) sanoi: “ Äitini tuli luokseni ja hän oli mushrik (epäjumalanpalvoja) Profeetan (saas) aikaan. Kysyin Profeetalta (saas), “Äitini tuli luokseni ja pyysi apuani, tulisiko minun auttaa häntä? Hän (saas) sanoi, “Kyllä, ole yhteydessä äitiisi ja auta häntä.” (Bukhari & Muslim)
Mies kysyi Sa’id ibn Musayyabilta (raa): “ Olen ymmärtänyt kaikki ayat ystävällisyydestä ja kunnioituksesta vanhempia kohtaan, paitsi kohdan “address them in horour” ( puhuttele heitä kunnioittavasti?) Kuinka voin puhutella heitä kunnioitettavasti?” Sa’id vastasi: “ Se tarkoittaa, että sinun tulee puhutella heitä kuin palvelija puhuttelee isäntäänsä/emäntäänsä.” Ibn Siririllä (raa) oli tapana puhua äidilleen pehmeällä äänellä, aivan kuten sairas ihminen, kunnioituksesta äitiänsä kohtaan.

Hänen on erittäin vaikea olla tottelematta vanhempiaan

Aivan kuten musliminainen kiirehtii kohtelemaan vanhempiaan hyvin, hän myös pelkää tehdä syntiä olemalla heille tottelematon, sillä hän ymmärtää tämän isoihin synteihin (al-kabaa’ir) laskettaviin synnin valtavuuden, sekä on myös tietoinen siitä luvatusta rangaistuksesta. Islam rinnastaa tottelemattomuuden vanhempiaan kohtaan siihen, että asettaa Allaahin rinnalle partnereita; sekä rinnastaa vanhempien kunnioittavan kohtelun todelliseen uskoon.

“…Osoita kiitollisuutta Minulle ja vanhemmillesi…” [Suurah 31:14]

Eli kiitollisuuden osoittaminen vanhemmille jää toiseksi vain kiitollisuuden osoittamiselle Allaahia kohtaan. Eli ystävällisyydellään ja kunnioituksellaan äitiään kohtaan Uways ansaitsi niin korkean aseman, että Profeetta (saas) suositteli sahaboita etsimään hänet ja pyytämään häntä rukoilemaan heidän puolestaan. Joku nainen voi elää helppoa ja ylellistä elämää miehensä kodissa ja olla niin kiireinen miehensä ja kasvavien lastensa kanssa, ettei hänellä ole aikaa vanhemmilleen, joten hän laiminlyö heitä. Mutta kunnollinen musliminainen on turvassa sellaisilta virheiltä, sillä hän lukee Koraania ja Sunnan määräyksiä vanhempia koskien, joten hän kiirehtii kohtelemaan heitä hyvin niin paljon kuin hänen voimavaransa ja aikansa vain sallivat hänen tehdä.

Hän kohtelee heitä ystävällisesti

Islamin arvot sisäistänyt musliminainen kohtelee vanhempiaan hyvin ja valitsee parhaan tavan puhua heidän kanssaan; kohteliaasti, kunnioitettavasti sekä nöyrästi, muistaen aina Allaahin sanat:

“Herrasi on säätänyt, että teidän tulee palvoa vain Häntä ja että teidän tulee tehdä hyvää vanhemmillenne, saavuttivatpa he molemmat tai vain toinen heistä korkean iän luonasi. Älä sano heille ´hyi¨, äläkä aja pois, vaan puhu heille ystävällisesti. Ole nöyrä ja levitä armon siipi heidän ylleen ja sano: “Herra, armahda heitä, sillä he kasvattivat minua, kun olin pieni.”
[Suurah al-Israa 17:23-24]

Jos vanhempi tai vanhemmat ovat jotenkin harhassa todellisesta islamista, tunnollinen muslimityttären tulisi tässä tapauksessa lähestyä heitä hellavaraisella tavalla. Hänen ei tulisi tuomita heitä ankarasti, vaan hän pitää yrittää vakuuttaa heitä vankoilla todisteilla, terveellä järjellä, viisailla sanoilla ja kärsivällisyydellä. Musliminaista vaaditaan kohtelemaan vanhempiaan hyvin vaikka he olisivatkin mushrikuun. Vaikka hän tietää, että shirk on pahin synneistä, tämä ei estä häntä noudattamasta islamin suvaitsevaista sharii’aa:

“Me olemme säätäneet ihmiselle hänen vanhemmistaan - onhan hänen äitinsä kantanut häntä vaivalla ja imettänyt kaksi vuotta: “Ole kiitollinen Minulle ja vanhemmillesi. Minun luonani on määränpää. Älä tottele heitä, jos he painostavat sinua asettamaan Minun rinnalleni muita jumalia, joista sinulla ei ole tietoa, mutta ole heille ystävällinen tässä maailmassa, ja seuraa niiden tietä, jotka kääntyvät Minun puoleeni…”
[Suurah Luqmaan 31:14-15]

Ystävällisyys ja kunnioitus vanhempiaan kohtaan on tärkeä asia islamissa, sillä se saa alkunsa vahvimmasta ihmissuhteesta, lapsen ja hänen äitinsä ja isänsä välisestä siteestä. Mutta tämän siteen, niin suuri kuin se onkaan, on tultava toiseksi uskon siteille. Jos vanhemmat määräävät lastaan tekemään jotain mikä on haraam, hän ei saa totella heitä, sillä ei ole tottelevaisuutta luodulle siinä, missä on epätottelevaisuutta Luojalle, ja mikään side ei saa ylittää uskon sidettä Allaahiin.

Musliminainen on hyväkäytöksinen vanhempiaan kohtaan kaikissa tilanteissa, eikä säästele vaivojaan yrittäessään ilahduttaa heitä kaikin mahdollisin islamin sallimin tavoin. Joten hän tarkistaa heidän kuulumisiaan ajoittain, vierailee heidän luonaan usein ja tervehtii heitä iloisesti hymyillen, rakastavalla sydämellä, ilahduttavilla lahjoilla sekä ystävällisillä sanoilla.

Heidän kuolemansa jälkeen hän osoittaa kunnioitustaan ja rakkauttaan rukoilemalla ja antamalla hyväntekeväisyyttä vanhempiensa puolesta, sekä maksamalla heidän velkansa. Tämän jalon asenteen, vanhempien hyvän kohtelun, tulisi jatkua aina, huolimatta siitä, miten monimutkaiseksi elämä muuttuu, miten korkeaksi elämämäisen hinta nousee, ja miten paljon taakkaa ja vastuuta henkilöllä on. Tämä asenne on merkki niistä rikkaista tunteista ja kiitollisuudesta, joita muslimit tuntevat vanhempaa sukupolvea kohtaan, sillä nämä ovat tehneet niin monia uhrauksia heitä kohtaan kun he itse olivat eniten ystävällisien sanojen, lohdutuksen ja avun tarpeessa. Tämä asenne tulee suojelemaan ihmisiä kovasydämisyydeltä ja kiittämättömyydeltä, ja mikä parasta, se tulee avaamaan heille Paratiisin portit.

 

 


 

 

MUSLIMINAINEN JA HÄNEN LAPSENSA

Kieltämättäkin lapset ovat suuri onnen ja ilon lähde; he tekevät elämästä suloisen, tuovat mukanaan lisää suolaa perhe-elämään ja he luovat toivoa. Isä näkee lapsissaan tulevaisuuden ja sen avun ja auttamisen jonka he tuovat tulleessaan sekä myös perheen kasvamisen merkityksen. Äiti näkee lapsissaan toivon, lohdutuksen, elämänilon ja tulevaisuuden toivon. Kaikki nämä toivomukset riippuvat hyvästä ja oikeasta lasten kasvatuksesta ja sen perusvalmiuksista elämää varten, että heistä tulee toimivia ja rakentavia yhteisön jäseniä, hyvyyden lähteitä heidän vanhemmilleen sekä koko yhteiskunnalle. Silloin heistä tulee niin kuin Allaah (swt) on kuvannut heitä:

”Omaisuus ja pojat ovat tämän elämän ihanuutta…”
[Suurah al-Kahf 18:46]

Jos heidän koulutusta ja kasvatusta laiminlyödään, heistä tulee huonotapaisia, taakka perheelle sekä koko yhteiskunnalle.

HÄN YMMÄRTÄÄ SEN SUUREN VASTUUN JOKA HÄNELLÄ ON LAPSISTAAN

Musliminainen ei koskaan unohda äidin roolin tärkeyttä ja kasvatuksen vastuuta, joka muodostaa heidän persoonaa enemmän kuin heidän isänsä, sillä lapset ovat luonnostaa läheisempiä äitiään kohtaan ja viettävät enemmän aikaa hänen kanssaan. Äiti tietää heidän käyttäytymistavat, tunnetilat ja älyllisen kehityksen tason koko heidän kasvuprosessin ajan lapsuudessa sekä vaikean murrosiän aikoina.
Tästä johtuen, nainen joka ymmärtää Islamin opit ja opettajan roolin tässä elämässä ja vastuunsa lapsiensa kasvattajana, aivan kuin Koraani siitä mainitsee:
”Uskovaiset, varjelkaa itseänne ja perhettänne tulelta, jonka polttoaineena ovat ihmiset ja kivet…”
[Suurah at-Tahriim 66:6]

Profeetta (saas) on myös viitannut tähän vastuuseen Hadithissa:
“Jokainen teistä on paimen ja jokainen teistä on vastuussa omasta laumastaan. Paimen on johtaja ja vastuussa laumastaan; mies on paimen perheessään ja vastuussa omasta laumastaan; nainen on paimen miehensä talossa ja on vastuussa omasta laumastaan; palvelija on isäntänsä omaisuuden paimen ja vastuussa sen hoidosta. Jokainen teistä on paimen ja vastuussa omasta laumastanne.”

Islam laittaa jokaisen ihmisen vastuuseen eikä ketään jätetä ilman vastuuta. Vanhemmat – erityisesti äidit – ovat vastuussa antamaan vankan peruskasvatuksen ja oikean islamilaisen opin lapsilleen, joka perustuu Profeetan (saas) jaloihin ja ylhäisiin ominaisuuksiin jotka hänen (saas) tuli ilmoittaa ja näin jakaa ihmisten kesken:

“Minut on vain lähetetty tekemään vanhurskaasta käyttäytymisestä täydellinen.”

Perheen koti on mikroskooppinen muoto yhteiskunnasta jossa lapsen luonne, viisaus, asenteet ja mieltymykset muodostuvat kun he ovat vielä pieniä ja valmiita vastaanottamaan terveitä opastuksia. Selkeästi vanhemmilla on näin ollen tärkeä rooli muokkaamaan poikiensa ja tyttäriensä mieltä ja ohjaamaan heitä totuuteen ja tekemään hyviä tekoja.

Musliminaiset ovat aina ymmärtäneet heidän vastuun kasvattaessaan lapsia ja heistä on mahtavia todisteita suurien miesten kasvattajina ja sekä heidän vaikuttajina ja kykyyn opettaa heitä omaksumaan jaloja arvoja sydämiinsä. Ei ole suurempaa todistetta, että tosiasiassa viisaat ja mahtavat naiset ovat tuottaneet enemmän jaloja miehiä kuin viisaat ja mahtavat miehet, niin paljon, että on vaikea löytää miestä meidän ummasta, joka olisi ollut muuttamassa historian kulkua ja joka ei olisi tästä kiitollinen äidilleen.

Al-Zubayr ibn al-‘Awwam oli kiitollinen äidilleen Safiyyah bint ‘Abd al-Muttalibille, joka juurrutti hyvät ominaisuudet ja kuuluisan luonteen poikaansa.
‘Abdullah, al-Mundhir and ‘Urwah, al-Zubayrin pojat olivat äitinsä, Asma’ bint Abi Bakrin aikaansaannosta. Molemmat heistä jättivät jälkensä historiaan ja saavuttivat korkea aseman.
‘Ali ibn Abi Talib (RAA) sai viisautensa, hyveensä ja hyvän luoneensa äidiltään Fatimah bint Asadilta.
‘Abdullah ibn Ja’far, arabialaisen anteliaisuuden mestari ja jaloin johtaja joukossaan, menetti isänsä jo hyvin nuorena mutta hänen äitinsä Asma’ bint ‘Umays piti hänestä huolta ja opetti hänelle jalot ja hyveelliset luoteenpiirteet, joista hän itsekin on kuuluisa vaikutusvaltaisten naisten joukosta islamissa.
Mu’awiyah ibn Abi Sufyan peri voimakkuutensa ja viisautensa äidiltään, Hind bint ‘Utbahilta eikä isältään Abu Sufyanilta. Kun hän oli vielä vauva, äiti huomasi hänessä viisaita ja älykkäitä piirteitä. Joku sanoi hänelle, “Jos hän elää vanhaksi, hänestä tulee kansansa johtaja.” Äiti vastasi, “Älköön hän elä vanhaksi jos hänestä tulisi yksin kansansa johtaja!”
Mu’awiyah ei onnistunut sisäistämään omaa viisauttaan ja kärsivällisyyttään omaan poikaansa ja perijäänsä, Yazidiin, koska hänen äitinsä oli vaatimaton beduin nainen, jonka kanssa Mu’awiyah oli mennyt naimisiin hänen kauneutensa ja perhe-ja heimoasemansa takia.
Mu’awiyahin veli Ziyad ibn Abi Sufyan, joka oli tärkeä esimerkki viisaudesta, oveluudesta ja nopeasta älykkyydestä, ei onnistunut siirtämään näitä piirteitään pojalleen ‘Ubayd-Allah (SWT), josta kasvoi tyhmä, kömpelö, impotentti ja välinpitämätön. Hänen äitinsä oli Marjanah, persialainen nainen, jolla ei ollut yhtään niitä piirteitä, jotka tekisivät hänestä kuuluisien miesten äidin.

Historiassa on merkitty kaksi suurta miestä Banu Umayyahista, joista ensimmäinen oli tunnettu luonteenlujuudestaan, kyvyistään, viisaudestaan, älykkyydestään ja ratkaisukyvyistään. Ja toinen oli tunnettu oikeudenmukaisuudestaan, hyvyydestään ja hurskaudestaan.
Ensimmäinen oli ‘Abd al-Malik ibn Marwan, jonka äiti oli ‘Aishah bint al-Mughirah ibn Abi’l-‘As ibn Umayyah, joka oli tunnettu päättäväisyydestään, luonteenlujuudestaan ja viisaudestaan. Toinen oli ‘Umar ibn ‘Abd al-‘Aziz (RAA), viides khalufa’ al-rashidun, jonka äiti oli Umm ‘Asim bint ‘Asim ibn ‘Umar ibn al-Khattab, joka oli aikansa jaloin nainen. Hänen äiti oli vanhurskas Allahin palvoja, jonka ‘Asim näki rehellisenä ja totuudenmukaisena ja oikean tien seuraajana, silloinkin kun hän kieltäytyi äitinsä pyynnöstä lisäämään vettä maitoon koska hän tiesi, että Allah (SWT) näkisi hänet.
Jos katsomme Andalusian suuntaan, löydämme loistavan ja kunniahimoisen johtajan ‘Abd al-Rahman al-Nasirin, joka oli syntyessään orpo. Hän perusti islamilaisen valtion länteen jossa Euroopan johtajat ja kuninkaat antautuivat ja johon tiedon ja opin instituutit keräsivät oppineita ja filosofeja oppimaan kaikista kansoista. Tämä valtio toi suuren osuuden maailmanlaajuiseen islamin kulttuuriin. Jos tutkisimme tämän miehen salaisuutta viisaudestaan, löytäisimme, että tämän takana on hänen äitinsä, joka osasi opettaa dynaamisen kunnianhimon pojalleen.

‘Abbasidin aikakaudella oli kaksi naista, jotka istutti kunnianhimon, etevyyden ja vallan siemenen poikiinsa. Ensimmäinen oli khalifah Harun al-Rashidin wasir Ja’far ibn Yahyan äiti. Toinen oli Imam al-Shafi’in äiti, mies joka ei koskaan nähnyt isäänsä kun hän kuoli ollessaan vielä vauva; äiti piti tästä edes huolta tämän kasvatuksestaan.

On paljon samanlaisia esimerkkejä suurenmoisista naisista, jotka ovat opettaneet pojilleen jaloja luonteenpiirteitä ja istuttaneet johtajan piirteitä ja seisseet heidän takanaan kun he saavuttivat valtaa ja asemaa.

HÄN KÄYTTÄÄ PARHAITA KEINOJA KASVATTAESSAAN HEITÄ

Älykäs muslimi nainen ymmärtää lastensa psykologian ja on tietoinen asenteiden ja mieltymyksien eroavaisuuksista. Hän pyrkiin paneutumaan heidän viattomaan maailmaan ja näin istuttaa hyvyyden siemeniä ja arvokkaita luonteenpiirteitä, käyttäen parhaita ja kaikkein tehokkaita vanhemmuuden keinoja.

Äiti on luonnostaan lapsilleen läheinen ja tekee itsestään rakkaan heille, että he voivat olla hänelle avoimia ja, että he voivat avautua hänelle ja jakaa ajatuksensa sekä tunteensa hänen kanssaan. Hän kiiruhtaa korjaamaan heitä ja hioo heidän ajatuksiaan ja tunteita, ottaen huomioon heidän jokaisen iän ja henkisen tason. Äiti leikkii ja vitsailee heidän kanssaan aika ajoin, kehuen heitä ja antaa heidän kuulla rakkauden, tunteiden, myötätunnon ja epäitsekkyyden sanoja. Kun heidän rakkautensa kasvaa, he hyväksyvät äidin neuvot ja opastukset innokkaasti. He tottelevat äitiä pelkästä rakkaudesta häneen. On suuri ero vilpittömästä tottelevaisuudesta, joka tulee sydämestä ja perustunut rakkaudelle, kunnioitukselle ja luottamukselle kun taas tottelevaisuus joka perustuu sortamiselle, väkivallalle ja voimalle. Ensimmäinen on loputonta tottelemista, hedelmää tuottavaa ja voimakasta, kun taas jälkimmäinen on pohjatonta ja pinnallista ja häviää helposti kun väkivalta ja ilkeys menee yli rajojen.

HÄN OSOITTAA RAKKAUTENSA JA KIINTYMYKSENSÄ HEILLE

Musliminainen ei ole välinpitämätön siitä tosiasiasta, että hänen lapsensa tarvitsevat lämpimän sylin, syvää rakkautta ja vilpitöntä huolenpitoa jotta lapset kasvaisivat terveinä, ilman psykologisia ongelmia, kriisejä ja komplekseja. Tämä tasainen kasvatus täyttää heidät optimismilla, luottamuksessa, toivolla ja kunnianhimolla. Näin välittävä muslimiäiti esittää rakkautensa ja huolenpidonsa lapsistaan, jokaisessa tilanteessa, täyttäen heidän elämän onnella ja ilolla ja täyttäen heidän sydämet luottamuksella ja turvallisuudella.
Todellinen musliminainen on myötätuntoinen lapsiaan kohtaan, koska myötätunto on yksi islamilaisista perusominaisuuksista, yksi johon Profeetta (saas) kehoitti sanoin ja teoin kuten Anas (raa) kertoo meille:

”En ikinä nähnyt ketään joka olisi ollut niin myötätuntoinen lapsia kohtaan kuin Allaahin Lähettiläs (saas). Hänen poika Ibrahim oli imettäjien luona Medinaa ympyröivillä vuorilla. Hänellä (saas) oli tapana mennä sinne ja me menimme hänen (saas) mukaan. Hän (saas) meni taloon sisään ja nosti poikansa ja suukotti häntä ja sen jälkeen menimme takaisin.”

Profeetan (saas) myötätunto ja rakkaus muslimilapsia kohtaan sisälsi myös pienet leikki-ikäiset. Hänellä (saas) oli tapana täyttää heidät myötätunnollaan ja rakkaudellaan. Anas (raa) kertoi kun Profeetta (saa) meni poikaryhmän ohi, hän (saas) hymyili hellästi ja tervehti heitä. Esimerkki Profeetan viisaudesta lapsien kasvatuksesta on hadiith:

”Hän ei ole yksi meistä, joka ei osoita myötätuntoa pienempiämme kohtaan ja huomaa vanhempiemme oikeuksia.”

Abu Hurayrah (raa) kertoi, että Profeetta suukotti Al-Hasan ibn ’Alia. Al-Aqra’ ibn Habis sanoi, ”Minulla on kymmenen lasta ja en ole koskaan suukottanut heitä.” Profeetta (saas) sanoi: ”Hän, joka ei osoita armoa (toisille), hänelle ei tulla osoittamaan armoa.” Eräänä päivänä beduiini tuli ja kysyi Profeetalta (saas), ”Suukotatko sinä poikiasi? Me emme suukota.” Profeetta (saas) sanoi, ”Mitä minä voin tehdä teille jos Allaah (swt) on poistanut armon teidän sydämistänne?”

’A’ishah (raa) kertoi: ”Aina kuin Fatimah tuli huoneeseen, Profeetta (saas) nousi ylös, toivotti hänet tervetulleeksi, suukotti häntä ja antoi hänelle paikkansa (istua), ja aina kuin Profeetta (saas) tuli huoneeseen, hän (Fatimah) nousi ylös, otti häntä kädestä, toivotti hänet tervetulleeksi, suukotti häntä ja antoi paikkansa (istua). Kun hän (Fatimah) tuli tapaamaan häntä hänen (saas) ollessa kipeä viimeistä kertaa, hän (saas) toivotti Fatimahn tervetulleeksi ja suukotti häntä.”

Profeetta (saas) ylisti qurayshilaisia naisia, koska he olivat kaikkein myötätuntoisia naisia heidän lapsiaan kohtaan, kaikkein huolestuneimpia heidän kasvatuksen suhteen ja tehdäkseen uhrauksia heidän puolestaan sen lisäksi että pitivät hyvää huolta aviomiehistään. Tämän näkee Bukharin välittämistä sanoista Abu Hurayrahlta, joka sanoi:

”Kuulin Allaahin Lähettilään (saas) sanovan: ”Qurayshilaiset naiset ovat parhaita naisia jopa kamelilla ratsastaessa. He ovat myötätuntoisia lapsiaan kohtaan ja kaikkein huolellisempia aviomiestensä omaisuutta kohtaan.”

Tämän opastuksen valossa, todellinen musliminainen ei voi olla jyrkkä lapsiaan kohtaan ja kohdella heitä julmasti tai ankaralla tavalla, vaikka se olisikin hänen luonteensa olla tiukka ja varautunut. Koska tämä uskonto, kaikkineen opastuksineen ja valistuksineen, pehmittää sydämet ja herättää rakkauden ja huolenpidon tunteet. Näin meidän lapset ovat osa meistä, edelläkävijöitä maailmassa, kuten runoilija Hittan ibn al-Mu’alla sanoi:

”Meidän lapsemme ovat meidän sydämemme, kävelevät kansamme läpi maailman. Jos pieninkin tuulahdus osuu heihin, emme voi nukkua olematta huolissamme heistä.”

HÄN ON TASAPUOLINEN POIJILLEEN JA TYTTÄRILLEEN

Viisas musliminainen kohtelee kaikkia lapsiaan tasapuolisesti. Hän ei suosi toista enemmän kuin toista, sillä hän tietää, että Islam kieltää vanhemmilta tällaisen käyttäytymisen ja koska tämä voi aiheuttaa negatiivisia psykologisia ongelmia sisarusten välille.

Bukhari, Muslim ja muut ovat kertoneet, että al-Nu’man ibn Bashirin (raa) isä toi hänet Profeetan (saas) luokse ja sanoi, ” Olen antanut tälle pojalleni minun orjani.” Profeetta (saas) sanoi: ”Oletko antanut jokaiselle lapsellesi saman?” Hän sanoi, ”En.” Profeetta sanoi hänelle, ”Sitten ota orjasi takaisin.”
Joten Allaahia pelkäävä musliminainen kohtelee kaikkia lapsiaan tasapuolisesti ja ei suosi toista toisen sijasta antaessa lahjoja, kuluttamalla rahaa heihin tai millään muullakaan tavalla. Näin heistä jokainen tulee rakastamaan häntä, rukoilemaan hänen puolesta ja käyttäytyvät häntä kohtaan kauniisti ja kunnioitettavasti.

Profeetta (saas) sanoi, ”Kuka on testattu tyttärillä ja kohtelee heitä hyvin, he tulevat olemaan hänelle suoja Helvetin tulta vastaan.”

’A’isha kertoi: Köyhä nainen tuli luokseni kantaen kahta tytärtään. Annoin hänelle kolme taatelia syötäväksi. Hän antoi molemmalle lapselleen taatelin ja nosti kolmannen suutaan kohti syödäkseen sen. Hänen tyttäret pyysivät sitä häneltä, joten hän puolitti taatelin, jonka olisi halunnut syödä. Olin niin otettu mitä hän teki ja kerroin Allaahin Lähettiläälle siitä. Hän (saas) sanoi, ” Allaah on säätänyt/määrännyt Paratiisin hänelle tästä syystä” tai ”Hän (swt) on säästänyt hänet Helvetistä tästä syystä.”

Abu Hurayrah (raa) kertoi, että Profeetta (saas) sanoi: ”Kenellä on kolme tytärtä ja suojelee heitä, kantaa heidän ilot ja surut kärsivällisesti, Allaah päästää hänet Paratiisiin siitä myötätunnon hyveestä lapsiaan kohtaan.” Mies kysyi, ”Entä jos hänellä on vain kaksi (tytärtä), oi Allaahin Lähettiläs?” Hän sanoi, ”Vaikka heitä olisi vain kaksi.” Ja toinen mies kysyi, ” Entä jos hänellä on vain yksi, oi Allaahin Lähettiläs?” Hän (saas) sanoi, ”Vaikka hänellä olisi vain yksi (tytär).”

Allaahin Lähettiläs (saas) sanoi: ” Kenelle on syntynyt tytär, ja hän ei haudannut häntä elävältä tai nöyryyttänyt häntä eikä suosinut poikaansa tyttärensä sijaan, Allaah (swt) päästää hänet Paratiisiin hänen takiaan.”
Bukharin kertoma hadiith al-Adab al-Mufradissa, Abu Sa’id al-Khudrin sanomana, joka sanoi: ”Profeetta (saas) sanoi: ’Ei ole ketään, jolla on kolme tytärtä tai kolme siskoa ja kohtelee heitä hyvin, että Allaah päästää hänet Paratiisiin.”

HÄN EI RUKOILE LAPSIANSA VASTAAN

Viisas musliminainen ei rukoile lapsiaan vastaan, muistaen Profeetan (saas) sanat, joka kielsi tällaiset rukouksen, sillä jos ne rukoiltiin silloin kun niihin vastattaisiin. Tämä on sanottu pitkässä hadithissa, jonka on kertonut Jabir, jossa Profeetta (saas) sanoi:
”Älä rukoile itseäsi tai lapsiasi vastaan tai omaisuuttasi vastaan, jos sanot näitä sanoja silloin kuin Allaah vastaa rukoukseesi.”
Lastaan vastaan rukoileminen ei ole hyvä tapa. Kukaan äiti ei tee näin suutuspäissään, mutta katuu sitä myöhemmin sen jälkeen kun on rauhoittunut.

HÄN ON VALMIUSTILASSA, JOKA ASIASSA JOLLA SAATTAA OLLA VAIKUTUS HÄNEN LAPSIINSA

Viisas muslimiäiti pitää silmänsä auki kun on kyse hänen lapsista. Hän tietää mitä he lukevat tai kirjoittavat, mitkä ovat heidän harrastukset ja kiinnostuksen kohteet, ystävät jotka he ovat valinneet ja paikat joihin he menevät vapaa-aikoina. Hän tietää kaiken tämän ilman, että hänen lapsistaan tuntuu että hän seuraa heitä. Jos hän löytää mitään kyseenalaista heidän harrastuksistaan, lukemisistaan jne. tai jos hän näkee heidän viettävän aikaa epämiellyttävien ystävien kanssa tai menevän sopimattomiin paikkoihin tai aloittavan huonoja tapoja kuten tupakan poltto, lorvailua tai energian hukkaan heittämistä peleihin, jotka opettavat huonoille tavoille, muslimiäiti kiirehtii korjaamaan lapsiansa hellällä ja viisaalla tavalla. Hän vakuuttaa heitä palaamaan oikealle polulle. Äidillä on enemmän mahdollisuuksia tehdä tämä kuin isällä, sillä hän viettää enemmän aikaa lapsiensa kanssa ja he ovat avoimempia äitiään kohtaan ja jakavat mielellään ajatuksensa ja tunteensa hänen kanssa kuin isänsä.

Harrastuksien tulisi auttaa positiivisesti lapsen luonnetta ja vahvistaa hyviin mahdollisuuksiin eikä kannustaa negatiivisiin asiohin. Ystävien tulisi olla vain sellaisia, jotka johdattavat Paratiisiin, eikä Helvettiin; heidän tulisi vaikuttaa lapseen positiivisesti ja kannustaa häntä hyviin tekoihin, parantamaan itseään ja menestykseen eikä vetää häntä synteihin, tottelemattomuuteen ja epäonnistumiseen. Kuinka moni onkaan mennyt alas liukasta mäkeä tuhoon ja kadotukseen ystäviensä johdosta, kun vanhemmat eivät olleet tietoisia että oli kyse heidän omista lapsista! Kuinka viisaat olivatkaan runoilija ’Adiyy ibn Zayd al-’Ibadin välittävät sanat ystävistä:

”Jos olet ihmisten joukossa, ole ystävä vain heille parhaista. Älä ystävysty heistä huonompien, sillä muuten sinusta tulee heidän kaltainen. Älä kysy ihmisestä, mutta kysy hänen ystävistään, sillä jokainen ihminen on ystävänsä kaltainen.(hänen vaikutukselle altis)

Menestyksekäs lasten kasvatus vaatii äidin, joka on hereillä ja viisas ja joka ymmärtää hänen vastuun lapsiaan kohtaan niin että tekee työnsä hyvin ja kasvattaa lapsia, joista tulee yhteiskunnan vanhempia ja yhteisön jäseniä. Perheet epäonnistuvat kasvattaa lapsensa usein kunnolla koska äiti ei ymmärrä hänen vastuutaan lapsiaan kohtaan, joten hän laiminlyö heitä ja heistä tulee pahuuden lähde ja tuska vanhemmilleen ja yhteiskunnalle. Tätä ei tapahtuisi jos heidän vanhemmat, erityisesti heidän äiti ymmärtäisi vastuunsa lasten kasvattajana.

HÄN ASETTAA HYVÄT KÄYTÖSTAVAT JA ASENTEET LAPSIINSA

Musliminainen yrittää kovasti asettaa parhaat tavat hänen lapsiensa sydämiin kuten toisten ihmisten rakastaminen, sukulaissuhteiden ylläpitäminen, heikoista välittäminen, vanhempien kunnioittaminen, myötätunnon osoittaminen pienempiään kohtaan, hyvän olon tavoitteleminen oikeista (halal) asioista, rehellisyyden teoissa ja sanoissa, lupauksien pitäminen, oikein perustein tuomitseminen ja monia muita hyviä ja ylhäisiä ominaisuuksia.
Viisas musliminainen tietää kuinka saavuttaa lapsiensa sydämet ja kuinka asettaa nämä ominaisuudet, käyttäen parhaimpia ja tehokkaimpia keinoja. Kuten asettaen hyviä esimerkkejä, asettautua heidän kehitystasolleen, kohdellen heitä hyvin, rohkaisemalla heitä, neuvoen ja korjaten heitä ja olemalla myötätuntoinen, kiltti, kärsivällinen, rakastava ja oikeudenmukainen. Hän on hellä ilman että on liian mukautuvainen ja ankara ilman että on julma. Näin lapset saavat kunnon kasvatuksen ja kasvavat avarakatseiseksi, aikuisiksi, oikeamielisiksi, vilpittömiksi, hyviksi ja kykeneviksi antamaan ja valmiita antamaan osansa jokaisessa elämän tilanteessa. Eikä yllättävää, muslimiäidin kasvatus takaa parhaat tulokset, sillä hän on ensimmäinen koulu ja ensimmäinen opettaja, aivan kuten runoilija sanoi:

”Äiti on koulu: jos valmistat hänet kunnolla, tulet valmistamaan koko kansakunnan hyvillä ominaisuuksilla. Äiti on ensimmäinen opettaja, edellä kaikista ja paras opettajista.”

 

 


 

 

Musliminainen ja hänen naapurinsa

Musliminainen on ystävällinen ja kiltti naapureitansa kohtaan

Yksi musliminaisen ominaisuuksia, joka ymmärtää uskontonsa opetukset on, että hän kohtelee naapureitansa hyvin ja osoittaa kunnioitusta heitä kohtaan.

Hän noudattaa Islamilaisia opetuksia naapureiden hyvässä kohtelussa

Islam, joka vahvasti kehottaa naapureiden hyvään kohteluun on yksi kunnon musliminaisen ominaisuuksia. Hän antaa naapureille korkean aseman ihmissuhteissa, aseman jota mikään muu uskonto tai opetukset ole tuonut vielä tähän päivään mennessä.
Allaah (swt) on selvästi käskenyt naapureiden hyvään kohtaloon Koraanissa:

“Palvokaa Jumalaa älkääkä asettako ketään Hänen rinnalleen. Kohdelkaa hyvin vanhempianne, sukulaisia, orpoja, köyhiä ja naapureitanne - olivatpa he sukulaisianne tai eivät - lähimmäisiänne, matkamiehiä ja orjia. Jumala ei rakasta itserakkaita ja ylpeitä ihmisiä.”
[Suurah an-Nisaa’ 4:36]

Naapuri, joka on lähellä on hän jonka kanssa jaetaan sukulaissiteet tai uskonto: naapuri, joka on vieras, on hän jonka kanssa ei jaeta vastaavia siteitä ja seuralainen vieressä on ystävä, kollega tai matkakumppani.

Jokaisella, jolla on koti naapurissasi, on naapurin oikeudet sinuun, vaikka hän ei olisi sinulle sukua tai samaa uskontoa. Tämä naapurin kunnioittaminen on esimerkki siitä kärsivällisyydestä, jota Islam edistää.

On lukuisia Profeetan (saas) haditheja, jotka kertovat hyvästä naapureiden kohtelusta yleisesti, välittämättä siitä onko sukulaissiteitä tai uskonnon velvoitteita, ja ne vakuuttavat naapureiden kanssakäymisen tärkeyttä Islamissa. Esimerkiksi:

“Jibril piti naapureiden hyvästä kohtelusta siihen pisteeseen asti, että minä luulin, että hän liittäisi naapurit periöiksi.”

Islam antaa naapureille niin korkean aseman, että kun Jibril toisti heidän hyvän kohtelun tärkeyttä, Profeetta (saas) luuli, että hän nostaisi naapureiden tason sukulaisten tasolle ja antaisi heille samat oikeudet perinnössä. Profeetta (saas) seurasi Jibrilin kehotusta ja patisti muslimeita kunnioittamaan naapureitaan ja kohtelemaan heitä hyvin. Hänen historiallisessa Jäähyväis-khutbah:ssa, jossa hän tiivisti kaikkein tärkeimmät kohdat opetuksistaan, hän ei unohtanut mainita naapureita ja painotti heidän oikeuksia siihen asti, että johtava sahabi Abu Umamah myös luuli, että Profeetta (saas) tekisi heistä perillisiä:

“Kuulin Profeetan (saas), kun hän istui hänen naaras kamelin päällä Jäähyväis- khutban aikana sanovan, “Minä pidän, että te kohtelette teidän naapureita hyvin’ ja kehotti heidän hyvään kohteluun niin paljon, että luulin, että hän aikoi antaa heille perintöoikeuden.”

Profeetalla (saas) oli tapana nostattaa sahaboiden tunteita kun hän kehotti heitä tekemään hyviä tekoja, joten hän aloitti sanomalla, “Kuka uskoo Allaahiin ja Viimeiseen Päivään, hänen tulisi tehdä niin ja niin…” Hän tapasi käyttää näitä tunnepitoisia lauseita käskeäkseen tai kehottaakseen hyviin tekoihin tai ihailtaviin luonteenpiirteisiin. Tällaisesta tavasta kertoa sanoma on hadiith:

“Kuka uskoo Allaahiin ja Viimeiseen Päivään, tulee hänen kohdella naapuriaan hyvin; kuka uskoo Allaahiin ja Viimeiseen Päivään, tulee kunnioittaa hänen vierastaan; kuka uskoo Allaahiin ja Viimeiseen Päivään, tulee puhua hyvää tai pysyä vaiti.”
Bukharin kertoman mukaan, hän (saas) sanoi:

“Kuka uskoo Allaahiin ja Viimeiseen Päivään, ei tule vahingoittaa tai ärsyttää hänen naapuriaan…”

Naapureiden hyvä kohtelu on hadithin alussa ja samaistettu yhdeksi tärkeäksi merkiksi Allaahin uskomisesta ja uskosta Viimeiseen Päivään.
Hän haluaa naapureilleen samaa mistä itse pitää

Musliminaisella, joka on avoin uskontonsa opetuksille, on lempeä sydän, huoleton ja kärsivällinen. Hän on rakastava naapureita kohtaan, herkästi aistiva asioista jotka mahdollisesti voi häiritä, ärsyttää tai loukata heitä. Hän toivoo heille hyvää aivan kuten toivoo itselleen ja hän jakaa heidän ilot ja surut, aivan kuten Profeetta (saas) on opettanut:

“Yksikään teistä ei ole uskonut ennen kuin toivoo veljelleen sitä mistä itse pitää.”

Anasin (raa) kertoman mukaan, jonka Muslim on tallentanut, Profeetta (saas) sanoi:
“Kautta Hänen, Jonka Kädessä minun sieluni on, yksikään palvoja ei ole uskonut ennen kuin haluaa naapurilleen (tai hän sanoi: hänen veljelleen) mistä itse pitäisi.”

Todellinen musliminainen ei lakkaa ajattelemasta hänen naapureitaan, jotka ovat voineet kohdata ajoittain ongelmia, joten hän antaa heille välillä lahjoja. Hän on tietoinen, että he voivat haistaa hänen tekemät ruuat tai grilliateriat, joiden tuoksut lähtevät hänen kodistaan. Hän ymmärtää heidän halunsa maittaviin aterioihin, joita heillä ei mahdollisesti ole varaa valmistaa, joten hän lähettää osan niistä heille. Näin hän täyttää sen sosiaalisen velvollisuuden, josta Profeetta (saas) kehotti sanoissaan Abu Dharrille:

“Oi Abu Dharr, jos sinä valmistat keittoa, lisää siihen vettä ja huolehdi naapuriestasi.”

Toisen kertoman mukaan, hän (saas) sanoi:
“Jos sinä valmistat keittoa, lisää siihen vettä ja sitten ajattele niitä perheitä naapurustossasi ja lähetä osa siitä heille.”

Musliminaisen tietoisuus ei anna hänen olla välinpitämätön hänen naapureiden köyhyydestä ja vaikeudesta tehdä hyviä eleitä ja kyvystä antaa riittoisia ateria lahjoja ja muita asioita. Varsinkin silloin kun hän on paremmassa tilanteessa ja elää helppoa elämää ja nauttii Allaahin palkkioista, joita Hän on hänelle siunannut. Kuinka hän voisi tehdä toisin, kun Profeetan (saas) sanat soivat hänen korvissaan?
“Hän ei usko minuun, joka syö itsensä kylläiseksi kun hänen naapurinsa on nälkäinen ja on tietoinen hänestä [naapurinsa tilanteesta].”
“Hän ei ole uskova, joka syö itsensä täyteen kun hänen naapurinsa on nälkäinen.”

Hän kohtelee naapureitaan parhaalla mahdollisella tavalla mihin kykenee

Musliminainen, joka totisesti ymmärtää uskontonsa opetukset ei ikinä ajattele, että mikään palvelus jonka hän tekee naapurilleen on vähäpätöinen. Hän tekee kaikenlaisia palveluksia mitä pystyy vaikka ne näyttäisivätkin pieniltä. Hän ei anna ujouden tai hänen haluaan hienostella, estää tekemästä pieniäkin eleitä joihin hänellä on varaa tai hän ei pidättäydy niistä siitä syystä että se ei olisi tarpeeksi eikä tästä syystä lykkää asiaa eteenpäin kunnes voisi tehdä enemmän. Tällainen asenne estää heitä molempia, naapuria ja häntä itseään paljolta hyvältä, koska toivottu tilanne, jossa voi tehdä paljon hyvää ei välttämättä ikinä saavu. Profeetta (saas) herätti erityisesti naisten huomiota puhuessaan pienienkin lahjojen ja palvelusten tekemisestä naapureiden välillä:

“Oi musliminaiset, älkää ajatelko, että mikään lahja on merkityksetön annettavaksi naapurille, vaikka se olisi ainoastaan lampaan jalka.”

Lampaan jalalla on vähän arvoa mutta se on parempi kuin mitään ja kenenkään naisien ei tulisi ajatella että mikään lahja olisi vähäpätöinen naapurille. Allaah sanoo:

“Joka on tehnyt hiukkasenkin hyvää, saa sen nähdä!”
[Suurah Al-Zalzalah 99:7]

Ja Profeetta (saas) sanoi:
“Pelastakaa itsenne Tulelta vaikka antamalla puolikas taateli hyväntekeväisyyteen ja jos ette löydä (puolikasta taatelia), sanokaa hyvä sana.”
Mutta vaikka tämä hadiith on yleinen sovellus, siitä voi myös ymmärtää, että lahjan saajan ei tule ylenkatsoa mitään lahjaa. Tällöin merkitys on: Kenenkään (nais) naapurin ei tulisi halveksua hänelle annettua lahjaa (nais) naapurilta. Ennemminkin hänen tulisi kiittää siitä koska tyytyväisyys saa aikaan ystävyyssuhteita naapureiden välille ja kannustaa yhtenäiseen tukemiseen ja avunantoon. Tämä on lisänä siihen tosiasiaan, että ihmisten kiittäminen palveluksista on perus ominaisuus Islamissa, johon Profeetta kovasti kannusti:

“Hän, joka ei osoita kiitollisuutta ihmisille, ei osoita kiitollisuutta Allaahille.”

Islam haluaa levittää molemminpuolista rakkautta ja myötätuntoa naapureiden välille. Tähän on monia keinoja ja sisältävät lahjojen vaihtamisen naapureiden kesken. Siksi Profeetta (saas) kielsi erityisesti naisia ylenkatsomasta mitään saamaansa lahjaa, jonka oli antanut tai saanut naapuriltaan, vaikka se olisikin kuinka pieni tahansa. Sillä naiset ovat erittäin herkkiä tällaisissa asioissa, jotka voivat vaikuttaa hänen tunteisiinsa naapuriaan kohtaan. Näin hän (saas) herätti erityisesti naisten huomion siihen tosiasiaan, että ainoa asia joka on tärkeä on se jalo ja vilpitön ajatus lahjan takana, eikä lahjan materiaalinen arvo itsessään. Musliminaisen tulisi unohtaa se ja ajatella, että jokainen lahja on merkittävä koska Islamissa ajatukset ja aikeet ovat tärkeimpiä kuin materiaaliset arvot.

Hän kohtelee naapureitaan hyvin vaikka he eivät olisikaan muslimeita

Todellinen musliminainen ei rajoita hyvää naapurien kohtelua vain heihin, jotka ovat vain hän sukulaisiaan tai jotka ovat muslimeita vaan hän myös ottaa ei-muslimit huomioon. Islamin suvaitsevien oppien mukaan Islam kannustaa ystävällisyyteen kaikkia ihmisiä kohtaan heidän uskonnostaan huolimatta niin kauan kun he eivät osoita tai käyttäydy aggressiivisesti muslimeita kohtaan:

“Ei Jumala kiellä teitä olemasta hyviä ja oikeudenmukaisia niille, jotka eivät ole taistelleet teitä vastaan uskontonne tähden eivätkä ajaneet teitä pois kodeistanne. Jumala rakastaa oikeudenmukaisuutta.”
[Suurah Al-Mumtahina 60:8]

Tähän perustuen, suuri sahabi ‘Abdullah ibn ‘Amr kysyi hänen orjaltaan sen jälkeen kun oli teurastanut lampaan, “Annoitko (siitä) jotain juutalaiselle naapurillemme? Sillä olen kuullut Allaahin Lähettilään (saas) sanovan, “Jibril jatkoi naapureiden hyvää kohtelua siihen asti, että luulin että hän liittäisi heidän perijöiksi.”

Kuinka suuri onkaan Islamin armo kaikkia ihmisiä kohtaan ja kuinka ystävällistä onkaan sen huolehtiminen heistä jotka elävät sen varjossa! Historia todistaa sen, että Kirjan kansat ovat eläneet muslimien rinnalla monella alueella islamilaisessa maailmassa, turvassa tietäen, että heidän kunnia ja omaisuus on turvassa, nauttien hyvistä naapureista ja heidän hyvästä kohtelusta sekä vapaudesta palvoa. Heidän muinaiset kirkot ovat vielä olemassa muslimi kylissä kytkettyinä vuorien huippuihin, tuhansien muslimien ympäröiminä, jotka ylläpitävät heidän juutalaisten ja kristittyjen hyvää naapurinkohtelua.

Hän aloittaa niistä naapureista, joiden koti on lähellä hänen omaa kotia

Musliminainen ei unohda yksityiskohtaista järjestelmää, jonka Islam on asettanut kun on kyseessä naapureiden hyvä kohtelu. Islam on kertonut hänelle, että hänen tulee ensimmäiseksi huomioida heidät, joiden talo on lähellä hänen omaansa, sitten seuraavaksi lähimmäistä ja niin edelleen.
‘Aisha (raa) sanoi: Oi Allaahin Lähettiläs, minulla on kaksi naapuria, joten kummalle minun kuuluisi antaa lahja?” Hän (saas) sanoi, “Hänelle, jonka ovi on omaa oveasi lähellä.”

Tämä järjestelmä ensisijaisista hyvälle kohtelulle ei tarkoita sitä, että musliminaisen tulisi välttää muita itsestään kauempana olevia naapureita. Kaikki jotka ovat hänen kotiaan lähellä ovat hänen naapureitaan ja näin ansaitsevat naapureiden oikeudet. Tämä järjestelmä on ainoastaan järjestely kysymys, johon Profeetta (saas) kehotti, sillä lähimmän naapurin kanssa ollaan enemmän tekemisissä sijainnin takia.

Todellinen musliminainen on paras naapuri

“Paras seuralaisista Allaahin edessä (swt) on hän, joka on parhain seuralaiselleen ja paras naapureista Allaahin edessä on hän, joka on parhain naapureilleen.”
Profeetta (saas) on sanonut, että hyvä naapuri on hän joka nauttii muslimin elämästä, koska hän takaa turvaa, apua ja turvallisuutta:
“Asioiden joukossa, jotka tuovat onnellisuutta muslimin elämään on hurskas naapuri, tilava asunto ja hyvä ratsu.”
Salafit arvostivat hyviä naapureita niin paljon, että he ajattelivat heidän olevan suuri siunaus. Yksi tarina kuvastaa tätä, kun Sa’id ibn al-’Asin naapuri halusi myydä talonsa 100 000 dirhamista ja sanoi tämän ostajalle, “Tämä on talon hinta, mutta mitä sinä antaisit saadaksesi Sa’idin naapuriksesi?” Kun Sa’id kuuli tämän, hän lähetti talon hinnan naapurilleen ja sanoi hänelle, että pysyy siinä. (Toisin sanoen, pyysi että ei muuta mihinkään.)
Tämä on naapureiden asema Islamissa ja kunnollisen muslimin asenne ja käyttäytyminen hyvää naapuria kohtaan. Mutta entä huonot naapurit?

Huonot naapurit

Herkkä musliminainen, jolla on huono naapuri ei voi ajatella tätä kauhistuttavaa tilannetta ilman väristyksiä ja tunnetta pelosta, vastahakoisuudesta ja kammosta.
Huono naapuri on henkilö, jolta on riistetty uskon siunaukset
Kurjuus on riittävää huonolle naapurille, joka tietää että hänet on johdatettu harhaan uskon siunauksista, jotka ovat suurin siunaus ihmisen elämässä. Profeetta (saas) vahvisti sen tosiasian, että tämä siunaus otetaan pois jokaiselta ihmiseltä, joka jatkuvasti kohtelee naapuriaan huonosti siihen pisteeseen asti, että hänestä sanotaan että on huono naapuri. Hän (saas) totesi varmoin sanoin kun hän (saas) vannoi kolmesti Allaahin (SWT) kautta,
että tällaiselta ihmiseltä riisutaan uskon siunaukset:

“Kautta Allaahin (SWT), hän ei usko. Kautta Allaahin, hän ei usko. Kautta Allaahin, hän ei usko.” Häneltä (saas) kysyttiin, “Kuka, oi Allaahin Lähettiläs?” Hän sanoi, “Se yksi (hän), jonka pahuudelta (tai vaikeuksiltaan) hänen naapurinsa ei ole turvassa.”
Muslimin kertoman mukaan:
“Hän ei astu Paratiisiin, jonka naapuri ei ole turvassa hänen pahuudeltaan (tai vaikeuksiltaan).”

Kuinka suuri voi ollakaan paha naapuri, jos hänen kohtelunsa naapuriaan kohtaan on huonoa ja tästä johdosta häneltä riistetään uskon siunaukset ja kielletään Paratiisiin astuminen!

Todellinen musliminainen, jolla on puhdas sydän pohdiskelee näitä tekstien merkityksiä ja sitä syvää vaikutelmaa joka jää hänen mieleensä huonoista naapureista. Jos hän koskaan tulee ajatelleeksi laiminlyödä/kohdella huonosti naapuriaan, kuten osallistua eripuraisuuksiin naapureiden kanssa, salaliittoihin ym. hänen tulee muistaa että nämä eivät ole pikku asioita. Ne ovat suuria syntejä, jotka voivat tuhota uskon ja saattaa oman uskonsa kyseenalaiseksi. Tämä olisi suuri menetys, jonka pelkkä ajatteleminen saattaa todellisen musliminaisen vapisemaan.
Huono naapuri on henkilö, joka hyviä tekoja ei hyväksytä
Huono naapuri on hän, joka on menettänyt uskontonsa, kuten edellä mainitussa hadithissa mainittiin. Hän on myös henkilö, jonka hyvät teot ovat peruttu, jonka seurauksesta mikään tottelevaisuuden tai oikeamielisyyden teko ei häntä hyödytä, niin kauan kun hän jatkaa naapurinsa huonoa kohtelua. Hyvät teot pohjautuvat uskoon Allaahin, ja usko Allaahiin ei ole vain sanoja vaan myös se miten käytännössä se vaatii käytännössä toteuttamaan ne asiat mitä Allaah vaatii. Jos huono naapuri on menettänyt uskonsa jatkamalla naapurin huonoa kohtelua, niin ei ole mitään toivoa, että Allaah tulee hyväksymään hänen hyvät teot, olivat ne sitten kuinka suuria laadultaan tai määrältään. Ne tullaan kerrassaan pyyhityksi pois, vaikka hän tulisi viettämään yöt ja päivät tekemällä hyviä tekoja.
Profeetalta (saas) kysyttiin: “Oi Allaahin Lähettiläs, se ja se nainen viettää yönsä rukouksessa, paastoaa päivät ja niin edelleen ja hän antaa hyväntekeväisyyteen, mutta hän loukkaa hänen naapuriaan terävällä kielellään.” Profeetta (saas) sanoi: “Hänen hyvistä teoista ei ole mitään hyötyä: hän on Helvetin ihmisten joukossa.” He sanoivat, “Ja se ja se rukoilee ainoastaan hänen pakolliset rukoukset, antaa hyväntekeväisyyteen ylijääneet ruoat, mutta hän ei loukkaa ketään.” Profeetta (saas) sanoi: “Hän on Paratiisin ihmisten joukossa.”
Profeetta (saas) kuvasi pahaa naapuria aivan kuten pahimman luokan ihmistä:
“On olemassa kolme pahinta ihmis-tyyppiä: johtaja, joka kun teet hyvin, ei arvosta sitä ja jos teet väärin, hän ei annan sinulle anteeksi siitä; huono naapuri, joka jos näkee jotain hyvää, salaa sen ja jos hän näkee jotain pahaa, hän julkistaa sen; ja vaimo, joka läsnäolossasi suututtaa sinua ja kun menet pois, hän pettää sinut.”

Tämä hadiith maalaa iljettävän kuvan pahasta naapurista, jonka tulisi aiheuttaa väristyksiä kunnolliselle musliminaiselle, niin että hän tulee välttämään syntiä naapureiden huonosta kohtelusta. Tämän jälkeen on epätodennäköistä, että hän antaa minkään erimielisyyden tai vihamielisyyden nousta hänen ja naapureittensa välille tai että osallistuisi moisiin juonitteluihin. Profeetan varoitukset soivat aina hänen korvissaan ja hän muistaa ne välittömästi kun tuntee negatiivisia tunteita naapureitaan kohtaan:

“Ensimmäiset kiistelevät parit, jotka tuodaan Allaahin (SWT) eteen Tuomiopäivänä ovat kaksi naapuria.”

Hänen hyvä kohtelua naapuria kohtaan ei ole vajavaista/ hän ei laiminlyö naapureiden oikeuksia

Hän ei ainoastaan pidättäydy kohtelemasta naapureitaan huonosti vaan myös käyttää jokaisen hetken hyödykseen auttaakseen naapuriaan. Näin hän avaa oven huolenpidolle, ystävyydelle ja anteliaisuudelle. Profeetan (saas) sanat muistaen mitä sanotaan piheistä, ei auttavista naapureista:
“Kuinka moni ihminen tulee olemaankaan riippuvaisia naapureistaan Tuomiopäivänä sanoen; “Oi Herrani! Hän sulki ovensa nenäni edestä ja kielsi/eväsi minulta hänen ystävällisen kohtelun ja avun!”
Kuinka onnettomassa asemassa onkaan tuo pihi ja välinpitämätön naapuri Tuomiopäivänä!

Islamin mukaan, muslimi miehet ja naiset ovat kuin korkea muuri, jonka tiilet ovat ihmisiä tästä Ummasta. Jokaisen tiilen tulee olla hyvälaatuinen ja lujasti sidoksissa toisiin, joka tekee tästä muurista vankan ja kestävän. Muuten siitä tulee heikko ja sortumisaltis. Näin Islam ympäröi tätä muuria vahvoilla henkisillä sidoksilla, ylläpitääkseen sen lahjomattomuutta ja vahvuutta, niin että se ei heilu eikä huoju vaikka mikä siihen osuisi.
Profeetta (saas) antoi erinomaisen metaforin (kuvauksen) yhteenkuuluvaisuudesta ja yhtenäisestä tuesta musliminaisten ja -miesten joukossa:

“Uskovaiset ovat kuin rakennus/rakennelma, osia, jotka tukevat toisia osia.”

“Uskovaiset molemminpuolisissa ystävyyssuhteissa, armossaan ja mieltymyksissään ovat kuin yksi vartalo: jos jokin osa sairastuu, myös koko loppu osa kehosta on valveilla kivusta.”

Hän sietää naapureiden virheitä ja huonoa kohtelua

Musliminainen, joka on johdatettu uskonsa kautta, on kärsivällinen naapuriaan kohtaan eikä suutu tai kanna kaunaa jos tämä on tehnyt virheen tai aiheuttanut harmia. Hän on kärsivällinen ja anteeksiantava naapuriaan kohtaan, toivoen palkkiota Allaahilta ja toivoen, että saavuttaa Hän rakkauden ja tyytyväisyyden. Tästä on todisteena Abu Dharrin välittämä hadiith, kun Mutarrif ibn ‘Abdullaah tapasi hänet. Hän sanoi: “Oi Abu Dharr, olen kuullut mitä olet sanonut ja halusin tavata sinut.” Abu Dharr sanoi, “ Sinun isäsi oli suuri mies! Nyt sinä olet tavannut minut.” Mutarrif sanoi: “Olen kuullut, että sinä sanoit, että Profeetta (saas) sanoi: “Allaah rakastaa kolmea ja inhoaa kolmea.” Abu Dharr sanoi, “En usko, että kertoisin valheita Allaahin Lähettiläästä.” Mutarrif sanoi, “No ketä ovat ne kolme, joita Allaah rakastaa?” Abu Dharr (lainaten Profeettaa (saas), joka) sanoi: “Mies, joka taistelee Allaahin tähden, kärsivällisyydellä ja toivoen Häneltä palkkiota, ja taistelee siihen asti kunnes tulee tapetuksi, ja löydät tämän Allaahin Kirjasta.” Sitten hän resitoi: “Jumala rakastaa niitä, jotka taistelevat Hänen vierellään, aivan kuin olisivat vankka muuri.” [Suurah al-Saff 61:4] Mutarrif kysyi, “Entä kuka sitten?” Hän sanoi, “Mies, kenellä on huono naapuri, joka häiritsee ja ärsyttää häntä, mutta kestää sen kärsivällisyydellä ja maltilla kunnes Allaah lopettaa tilanteen, joko hänen elämänsä aikana tai toisen heistä kuollessa.”

Hän siis kestää kärsivällisyydellä niin paljon kuin mahdollista ja vastaa huonoon kohteluun jollain mikä on parempaa. Näin hän näyttää hyvää esimerkkiä naapureiden hyvästä kohtelusta ja repii juuriltaan pahuuden ja vihan heidän sieluistaan. Tärkeintä on se, että hän toimii Profeetan opetuksien mukaan:
“Kuka tahansa, joka uskoo Allaahiin ja Viimeiseen Päivään, ei tule vahingoittaa tai häiritä naapuriaan…”
Anna heidän kuulla tämä. Ne naiset, jotka menettävät järkensä kun heidän lapsensa tappelevat naapurin lapsien kanssa, niin että kääntävät “sokean silmän” omien lapsien vioille vaan loukkaavat naapureitaan rumalla kielenkäytöllä ja satuttavilla syytöksillä ja näin ollen tuhoaa naapurussuhteet ja ystävyyden vihan puuskassa. Anna heidän tietää, että he menevät vastoin islamin oppeja naapureiden hyvästä kohtelusta ja he tyytyvät omaan osaansa olemalla huonoja naapureita.

Anna niiden naisten iloita, jotka ovat viisaita, kohteliaita ja kärsivällisiä naapureita. He vastaavat hyvin naapureiden hyvään kohteluun, koska he ovat oikeamielisten naapureiden joukossa jotka ovat viisaita ja oikein johdatettuja, ja näin Allaah on heihin myös tyytyväinen.

 

 


 

 

Musliminainen ja hänen lapsiensa puolisot

Hänen miniänsä
Hänen asenne miniäänsä kohtaan

Musliminainen, joka ymmärtää uskontonsa opetukset ja joka omaa jalon luonteen, kohtelee miniäänsä kuin omia tyttäriään/tytärtään. Kohtalo on tehnyt tästä naisesta poikansa vaimon ja hänestä on tullut yksi perheenjäsen. Samalla tämä nuori musliminainen, joka on kasvatettu noudattamaan islamilaisia tapoja ja asenteita, jättää vanhempiensa kodin ja menee asumaan aviomiehensä kotiin ja näin myös kohtelee anoppiaan kuten kohtelee omaa äitiään.

Hän tietää kuinka valita hyvä miniä

Ennen kuin avioliitto astuu voimaan, on erittäin tärkeää molempien osapuolien (potentiaalisten osapuolien, anoppien ja miniöiden) olla erittäin varovaisia tehdessään valintaa puolisosta. Kun äiti etsii puolisoa lapsilleen, äidin tulee tutkia tarkoin jokaisen uskonnollinen sitoumus, luonne, maine ja hyvän kasvatuksen saanut kandidaatti.

Kun viisas musliminainen etsii vaimoa pojalleen, hänen tulee muistaa se tosi asia että tämä uusi tytär tulee liittymään hänen perheeseensä, jonka tulee saada nauttia samasta kunnioituksesta ja rakkaudesta kuten hänen omat tyttäret sekä suorittaa samat velvollisuudet mitä suurperheessä tulee suorittaa. Hänen ei tulisi toivoa miniälleen muuta kuin menestystä, onnea ja rauhaa avioliitossa. Näin ollen viisas äiti ei hämäänny tytöistä, joilla voi olla kaunis ulkokuori ja iloinen luonne, vaan hän myös vaatii miniänsä omaavan luojan ja kestävän sitoumuksen Islamiin ja hyvän ja tasapainoisen luonteen. Tämä on kuten Profeetta (saas) on opettanut:

“Nainen voi mennä naimisiin neljästä asiasta: hänen omaisuutensa, hänen sukujuurien, hänen kauneuden tai hänen uskonsa; valitse hän, joka on uskonnollinen, (tai) jääköön kätesi pölyiseksi!”

Hän tietää miniän paikan

Muslimi anopille, joka tietää islamilaiset arvot ei tule mieleenkään ajatella, että tämä nainen on varastanut hänen poikansa, jonka hän kasvattanut vuosia vain siksi, että joku voi ottaa hänet pois äidiltään saavutettuaan aikuisiän ja kyetessään tekemään töitä ja uhrauksia, jolloin vaimo saisi miehen unohtamaan kaikki ne asiat, jotka hänen äiti teki hänen pojalleen. Moiset pirulliset ajatukset eivät vaivaa hurskasta musliminaista, koska hän ymmärtää Allaahin (swt) lait, joita soveltaa omaan elämäänsä ja tietää poikansa, jolle on opettanut islamilaisia tapoja varhaisesta lapsuudesta asti, että tämä ei pysty unohtamaan äitiään kauniin vaimonsa rinnalla. Aivan kuten miniä, jonka äiti oli valinnut pojalleen hyvien ja uskovien nuorten naisten joukosta, ei tule ikinä hyväksymään hänen miehensä unohtamaan äitiään tällä tavoin, joka on erityisesti kiellettyä islamissa (vanhempien tottelemattomuus).
Jos hän tuntee yhtään mustasukkaisuutta, hän hakee turvaa uskostaan ja pelkää Allaahia (swt) ja hautaa nämä inhottavat tunteet ja korjaa asenteensa miniäänsä. Tämä on oikeamielisen uskovan asenne, sekä miesten ja naisten kun heitä kohtaa pahat ajatukset ja tuolloin he kääntyvät Allaahin puoleen:

“Kun Saatana lähettää harhansa uskoville, he lausuvat Jumalan nimen ja näkevät jälleen oikein.
[Suurah al-A’raaf 7:201]

Näin tasapaino on saavutettu miniän, anopin ja pojan välillä ja asiat voivat jatkua normaaliin rauhanomaiseen tyyliin, joita eivät epäjohdolliset mielihalut ja toiveet heilauttele.

Hän antaa neuvoja mutta ei sekaannu heidän yksityselämään

Siitä hetkestä asti kun morsian on tuotu hänen pojalleen, viisas muslimi nainen muistaa, että hänen miniällään on oikeus elää hänen aviollista elämää kaikin puolin, niin kauan kun se pysyy islamin rajojen sisäpuolella ja kenelläkään ei ole oikeutta puuttua heidän yksityiselämään ellei se vaadi vilpitöntä neuvoa kuten Profeetta (saas) on sanonut:

“Usko on vilpitön neuvo (nasihah)…”

Musliminainen muistaa kunnioittaa avioparin rauhaa ja yksityisyyttä.

Hän kunnioittaa miniäänsä ja käsittelee häntä kauniisti

Hyvä muslimi anoppi kunnioittaa miniäänsä ja kohtelee häntä hyvin, kuuntelee hänen ajatuksiaan ja mielipiteitään, kannustaen niitä jotka ovat hyviä ja varovasti ja hienovaraisesti korjaten niitä, jotka ovat vääriä. Kaikessa tässä muslimi anopin päämäärä on olla oikeudenmukainen ja kohtuullinen, aivan kuten olisi omaa tytärtään kohtaan. Aivan kuten Koraani sanoo:

“Uskovaiset, pelätkää Jumalaa ja puhukaa totta.”
[Suurah al-Ahzaab 33:70]

Hän ei jätä ilmaisemasta iloaan aika ajoin, kun näkee poikansa onnen vaimonsa kanssa ja tämä lisää avioparin onnea. Anoppi ei myöskään unohda ottaa miniäänsä mukaan erilaisiin tapahtumiin aivan kuten muistaa omia tyttäriään. Näin anoppi osoittaa miniälleen, että tämä kuuluu heidän joukkoon ja on rakastettu perheenjäsen ja aviossa hänen rakkaan poikansa kanssa.
Näin anopista tulee rakas miniälleen, koska hän osoittaa välittämisen tunteita miniälleen. Tämä on täysin vastakohta takapajuisille jaahil (välinpitämättömille) yhteiskunnille, jotka ovat poikenneet Allaahin johdatuksesta. Näissä yhteiskunnissa vihan ja halveksunnan juonittelut ovat yleisiä anoppejen ja miniöiden välillä aivan siihen asti, että vihasta on tullut traditio ja väistämätön ilmiö, joista kertoo monet kansantarinat ja kuuluisat laulut. Tällaista ei olisi tapahtunut jos keskinäinen kunnioitus olisi säilytetty kuten Islam määrää ja pysynyt Allaahin määräämien rajojen sisällä. Tästä johtuen niissä yhteiskunnissa, joissa traditionaalinen vihamielisyys väistyi oli koska he totisesti vastaanotti Islamin ja omaksui sen opetukset ja arvot elämiinsä.

Hän on viisas ja oikeudenmukainen mielipiteissään miniästään

Anoppi saattaa löytää itsensä tilanteesta, jossa on koetuksella miniänsä suhteen, joka ei omaa hyvää luonnetta, joka ei kohtele toisia hyvin. Tässä tilanteessa näemme, että anopin tulee olla viisas ja sivistynyt karkottaakseen kapinoivan pahuuden jollain paremmalla, aivan kuten on Koraanissa sanottu:

“Eivät hyvä ja paha ole samanveroisia. Torju siis paha hyvällä, niin siitä, joka oli vihollisesi, tulee parhain ystäväsi! Mutta sen taidon osaavat vain kärsivälliset ja ne, jotka ovat saaneet suuren onnen.”
[Suurah al-Fussilat 41:34-35]

Yksi tapa, jolla anoppi voi torjua pahuutta on korvata se hyvällä, esimerkiksi piilottamalla ja salaamalla miniänsä huonoja ominaisuuksia ja virheitä hänen pojaltaan niin paljon kuin mahdollista, neuvoen miniäänsä henkilökohtaisesti ja selittää kuinka haluaa avioliiton jatkuvan rakkauden ja kilvoittelun johdosta. Anopin tulisi opastaa miniäänsä niin kauan kunnes miniä on saanut ne negatiiviset ominaisuudet pois itsestään tai ainakin vähentänyt niitä. Näin miniä tuntee, että hänellä on rakastava, vilpitön anoppi, joka ei ole hirvittävä vihollinen, joka vain odottaa hänen kompuroivan.

Viisas muslimi anoppi pysyy oikeudenmukaisena ja reiluna kun joutuu tekemään päätöksiä miniänsä ja poikansa takia, jos näkee, että hänen poikansa käsittelee vaimoaan kaltoin. Hänen tietoisuutensa ja Allaahin pelko estää häntä olemasta puolueellinen pojalleen totuuden valossa, joten hän ei tue poikaansa sortamaan vaimoaan tai tekemään mitään väärin. Tämä menee Koraanin sanojen mukaan:

“…Kun puhutte, olkaa oikeudenmukaisia, vaikka kyseessä olisi oma sukulaisenne…”
[Suurah an-An’aam 6:152]

“…Ja tuomitsemaan ihmisten kesken oikeudenmukaisesti…”
[Suurah an-Nisaa’: 4:58]

Musliminainen, joka totisesti seuraa tätä johdatusta ei ikinä tee syntiä alistamalla toista ja ei myöskään ole tyytyväinen annettuaan mitään muuta tuomiota kuin oikeudenmukaista ja tasapuolista vaikka se menisikin vastoin omaa poikaansa.

Hänen vävypoika

Hänen asenne vävyä kohtaan

Hänen asenne ei poikkea siitä oli sitten kyse miniästä tai vävystä. Hän kohtelee vävyään samalla tavalla kuin omaa poikaansa ja haluaa vävynsä olevan yksi parhaimmista ihmisistä.

Hän tietää kuinka valita hyvä vävypoika

Kun hän tekee valintaa vävystä, hän ei hyväksy kuin uskonnollisen, hyvä käytöksien ja jolla on hyvä maine, aivan kuten Profeetta (saas) on kehottanut hadiithissaan muslimeita tekemään:

“Jos luoksenne tulee joku, jonka uskonnollinen sitoumus ja luonne miellyttää sinua, naittakaa tyttärenne hänelle; jos ette tee niin, se levittää koettelemuksia (fitnah) ja vahinkoa maanpäälle.”

Etsiessään oikeaa puolisoa tyttärelleen, hän ei ole viehättynyt ainoastaa komeasta ulkomuodosta, korkeasta asemasta tai rikkauksista koska hän tietää, että naittamalla tyttärensä tälle miehelle hän tietää, että miehestä tulee ikään kuin hänen oma poika jonka käsiin hän luottaa tyttärensä kunnian, elämän ja onnellisuuden. Näitä ei voi suojella muu kuin jalo uskonnollinen mies, jolla on hyvät tavat ja korkea moraalinen taso.

Hän kunnioittaa ja arvostaa vävyään

Ei yllättävää, että hänen vävy saavuttaa anoppinsa kunnioituksen ja arvostuksen. Hän antaa vävynsä tuntea joka hetki, että on yksi perheenjäsenistä avioiduttuaan tyttären kanssa, joten hän toivoo hänelle ja tyttärelleen onnea ja menestystä heidän yhteiseen elämään. Hän antaa vävyn ymmärtää, että hän on luottanut kallisarvoisen tyttärensä kunnian hänen käsiin ja jonka käsissä hän uskoo, että tyttärensä toiveet voivat toteutua. Hän antaa vävyn tuntea, että on kuin toinen äiti hänelle, joten hän ei pidättele mitään neuvoa häneltä tai kilvoittele sen eteen mikä toisi onnea heille, vaimolleen ja lapsilleen.

Hän auttaa tytärtään olemaan hyvä vaimo miehelleen

Viisas musliminainen ei koskaan lakkaa antamasta neuvoja tyttärelleen tavoissa jotka voivat olla hänelle hyödyllisiä neuvoja aviomiehensä, lapsiensa sekä taloudenhoidossa. Hän neuvoo aina tytärtään asioissa, jotka voivat miellyttää tämän aviomistä ja tehdä hänestä onnellisen ja kehottaa häntä hoitamaan vaimolliset ja äidilliset velvoitteet niin hyvin kuin mahdollista.

Jos hän näkee puutteita, laiminlyöntiä tai välinpitämättömyyttä tyttärensä osalta, hän korjaa tytärtään nopeasti neuvoen ja auttaa häntä suoriutumaan niistä puutteista, jotta hänen vävynsä ei katsoisi hänen tytärtään alta kulmien. Hän ei vältä mainitsemasta vävynsä hyviä luonteenpiirteitä aika ajoin, jotta hänen tyttärensä rakastaisi miestään enemmän ja olisi enemmän kiitollinen Allaahille, Joka oli antanut miehen hänelle. Tällä tavoin, äidistä tulee suurin apu tyttärelleen vahvistaakseen avioliittoaan ja olemaan onnellinen siinä.

Hän on oikeudenmukainen ja ei ole ikinä puolueellinen tytärtään kohtaan

Muslimi anoppi on aina oikeudenmukainen hänen mielipiteissään ja tuomioissaan jos jokin erimielisyys on kohdannut hänen tyttären ja vävyn välillä tai jos hän huomaa vajetta tyttärensä puolelta ollakseen hyvä vaimo tai suorittaakseen kotitöitä tai aviopuolison velvoitteita. Hän ei seiso tyttärensä rinnalla, vaan puhuu totuuden ja oikeudenmukaisuuden sanoja, aivan kuten Allaah on Koraanissa määrännyt:

“…Kun puhutte, olkaa oikeudenmukaisia, vaikka kyseessä olisi oma sukulaisenne…”
[Suurah an-An’aam 6:152]

“…Ja tuomitsemaan ihmisten kesken oikeudenmukaisesti…”
[Suurah an-Nisaa’: 4:58]

Jos hän näkee, että hänen tyttärellä on tapana ottaa paljon rahaa hänen mieheltään tai tuhlailee sitä ja hänen tytär ei ota vaaria hänen neuvoista, äiti puhuu asiasta ääneen. Tällöin hän selittää tyttärelleen ne virheet teoistaan, osoittanen kuinka on hän on ylittänyt Islamin rajat tuhlaavaisuudessaan, aivan kuten on ilmaistu Koraanissa kunnioitettujen ja oikein johdatettujen Allaahin palvelijoiden tekevän:

“Armollisen palvelijoita ovat ne, jotka kuluttaessaan eivät tuhlaa eivätkä kitsastele, vaan ovat kohtuullisia näiden välissä…”
[Suurah al-Furqaan 25:67]

Jos hän huomaa tyttärensä ottavan liikaa valtaa ja aliarvioida aviomiehensä kunniaa ja qawwamah, hän kiirehtii selittämään tyttärelleen selkein todistein, että miehillä on qawwamun naisiin nähden, aivan kuten Koraani sanoo:

“Mies on naisen pää, koska Jumala on toisia suosinut enemmän kuin toisia ja koska mies elättää vaimoaan…”
[Suurah an-Nisaa’ 4:34]

Ja koska miehille on annettu tämä rooli huolehtia ja ylläpitää naisia on kaksi keskeisintä syytä, minkä takia naisten ei tulisi unohtaa: etusija, joka on annettu miehille ja se omaisuus, jonka he kuluttavat naisiin:

“…Mutta mies on häntä asteen korkeammalla…”
[Suurah al-Baqarah 2:228]

Anoppi, joka noudattaa Islamia ja joka on viisas ja oikeudenmukainen ei tee jakoa omien poikiensa/poikansa ja vävyjen välillä. Aivan kuten muslimi anoppi kritisoi miniäänsä turhuuksista, joita mahdollisesti huomaa, myötätunnosta poikaansa kohtaan, hän myös kritisoi omaa tytärtään, jos tämä astuu rajojen yli. Hän tulee olemaan oikeudenmukainen ja tottelevainen Koraanin sanojen mukaan:

“…Kun puhutte, olkaa oikeudenmukaisia, vaikka kyseessä olisi oma sukulaisenne…”
[Suurah an-An’aam 6:152]

Hän hallitsee ongelmia viisaasti

Vävyllä voi olla joitain sellaisia luonteenpiirteitä, joista hänen vaimo sekä anoppi eivät juuri pidä, joka voi johtaa keskinäisiin ongelmiin ja sekä riitoihin. Tällaisissa tapauksissa, anoppi joka ymmärtää Islamin opit lähestyy vävyään hienovaraisesti, muistaen juuri tämän luonteenpiirteen ja luonteen, käsitelläkseen häntä viisaasti ja erittäin kärsivällisesti. Hän on aina erittäin varovainen puhuakseen liioittelevasti vävynsä negatiivisista ominaisuuksista tyttärelleen, niin kauan kun ne negatiiviset ominaisuudet eivät tuota ongelmia hänen uskoonsa tai moraaliin ja jotka eivät johda avioliiton loppumiseen. Hän yrittää vähätellä niitä niin paljon kuin mahdollista samalla kun käsittelee niitä laillisin ja viisain keinoin.
Näin muslimi anopista, joka on totisesti saanut johdatuksen Islamista, tulee siunaus ja hyvyyden lähde tyttärensä avioliitolle kun antaa kestävää tukea heidän avioliitolle tasa-arvoisten periaatteiden perusteella. Hän on kuin toinen äiti vävylleen eikä traditionaalinen vihollinen kuten monessa jaahil yhteiskunnissa on kerrottu monissa tarinoissa.

Me voimme hyvin kuvitella se suuri onni, jonka molemmat perheet tuntevat - anopin ja vävyn - muslimiäitiä kohtaan, joka on viisas, herkkä, uskovainen. Tämä lisää onnellisuutta molempien aviopuolisoiden perheisiin.

 

Helsingin Muslimit -yhteisön jäsenhakemus

*Hyväksyn yhteisön jäsenehdot
captcha
Reload