Uskon periaatteet

 

 


    Mikä tai kuka on muwahhid?

     

    Lyhyesti sanottuna, jokainen muslimi on muwahhid.

    Jokainen, joka todistaa että Laa ilaaha ill Allah - Ei ole mitään palvomisen arvoista paitsi Allah - eli että kukaan tai mikään ei ole oikeutettu palvontaan, paitsi Allah; ja laittaa tämän uskomuksen (eli tawhiidin) käytäntöön myös teoissaan ja sanoissaan, on muwahhid.

    Ja mitä sana muwahhid sitten tarkoittaa, ja mistä se on peräisin? Muwahhid-sanan monikko on muwahhiduun , ja se on peräisin täysin samasta juuresta kuin sana tawhiid: wahhada - yhdistää, liittää, yhdentää, liittää yhteen . Näin ollen muwahhid tarkoittaa tawhiidin seuraajaa, henkilöä joka yksilöi Allahin kaikessa palvonnassaan. Muwahhidin vastakohta on mushrik, eli henkilö, joka osoittaa palvontaansa muille kuin Allahille esimerkiksi tekemällä heille du'aa; tai antamalla luoduille Allahin ominaisuuksia; tai uskomalla että on muitakin luojia kuin Allah.

    Tawhiidin merkitys taasen on selitetty aiemmassa, tahwhiidin ja 'aqiidan merkitystä käsittelevässä artikkelissa:

    Kielellisesti tawhiid tarkoittaa yhtenäistämistä, ja se on johdettu arabiankielisestä verbistä wahhada , mikä tarkoittaa yhdistää, liittää, yhdentää, liittää yhteen. ( waahid = yksi)

    Sharii'allisesti tawhiid tarkoittaa "Alistua Allahin täydelliselle Herruudelle ja Jumaluudelle (tai tunnustaa), sekä puhdistaa Allahin nimet ja ominaisuudet kaikista luotujen teoista ja olla liittämättä mitään Hänen rinnalleen."

    Näin ollen muslimilla ja muwahhidilla ei ole mitään eroa, vaan jokainen muslimi on muwahhid.


    Mikä on Ahl As-Sunnah Wal-Jamaa'ah?

    1) Ahl As-Sunnah Wal-Jamaa'ah ei ole Diin (uskonto)
    Allah sanoo Koraanissa: " Totisesti , (ainoa hyväksytty) uskonto (diin) Allahin luona on islam." [3:19] Ja myös "Teille olkoon teidän uskontonne ja minulle (minun) uskontoni . " [109:6]
    Kaksi ylläolevaa jaetta ilmentävät sitä kuinka tulee käyttää sanaa diin , joka tarkoittaa uskontoa tai elämäntapaa. Ensimmäisessä esimerkissä näemme että ainoa uskonto, jonka Allah hyväksyy, on islamin uskonto.

    Näin ollen minkä tahansa muiden uskontojen, kuten juutalaisuuden, kristinuskon, pakanalaisuuden, buddhismin jne. seuraaminen tullaan torjumaan, ja kaikki näihin perustuvat teot ovat hedelmättömiä. Näin ollen diin voidaan määritellä systeeminä tai elämäntapana, jonka ihmiset liittävät Allahiin.
    2) Ahl As-Sunnah Wal-Jamaa'ah ei ole Millah (tie, uskonto, uskomukset)
    Allah sanoo Koraanissa: "Ja taistelkaa Allahin takia niin kuin teidän kuuluu taistella. Hän on valinnut teidät, eikä ole laittanut päällenne uskonnossa mitään vaikeuksia; (se on) isänne Ibraahiimin millah . Hän (Allah) on nimennyt teidät muslimeiksi ennen (aiemmissa kirjoissa) ja tässä (Koraanissa) , jotta Lähettiläs olisi todistaja teille ja te olisitte todistajia ihmisille." [22:78]

    Allah puhuttelee meitä tässä jakeessa, että me olemme samalla millalla kuin Ibrahiim; sillä muslimi on kuka tahansa, joka seuraa Allahilta olevaa johdatusta ja alistuu siihen. Allah käyttää Koraanissa termiä millah liittääkseen tietyn tien, ajatuksen ja (tietyt) ihmiset Profeettaan.
    Näin ollen löydämme esimerkkejä Millatu-Ibraahiimistä , ts. Ibraahiimin tiestä. Muslimeina me olemme Ibraahiimin millalla tawhiidissa, ja Muhammadin, Allahin viimeisen Lähettilään, millalla alistumisessa islamin tuomiin määräyksiin.
    3) Ahl As-Sunnah Wal-Jama'aah ei ole Madhab (koulukunta)
    Kun puhumme Ahl As-Sunnah Wal-Jamaa'asta, emme puhu Imaam Abu Haniifan, Imaam Maalikin, Imaam Shaafi'in tai Imaam Ahmadin fiqhistä tai madhabista , sillä madhab liitetään tietyn oppineen lainopilliseen ymmärrykseen tietystä asiasta.

    Jos otamme esimerkiksi aiheen rukousten yhdistäminen ja lyhentäminen matkalla, niin Imaam Abu Haniifan on kerrottu sallineen rukoustsen lyhentämisen mutta ei yhdistämistä; kun taas Imaam Ash-Shaafi'i ja muut imaamit sallivat sekä lyhentämisen että yhdistämisen.
    Silti, näistä eroavaisuuksista huolimatta, molemmat ovat silti Ahl As-Sunnah Wal-Jamaa'asta. Itse asiassa kaikki neljä näistä imaameista ovat Ahl As-Sunnah Wal-Jamaa'asta.
    4) Ahl As-Sunnah Wal-Jamaa'ah ei ole Jamaa'ah (ryhmä)
    Vaikka monet ryhmät väittävät kuuluvansa Ahl As-Sunnah Wal-Jamaa'aan, niin Ahl As-Sunnah Wal-Jamaa'ah ei itsessään ole yksittäinen ryhmä.

    Ryhmä on "Yhteen kerääntynyt joukko yksilöitä, jotka ovat toisiinsa sitoutuneita teityn vastuun tai velvollisuuden takia."

    On olemassa esimerkiksi Jamaa'tul-Khilaafah , joiden tarkoitus on saattaa jälleen voimaan islamilainen kalifaatti, tai Jamaa'tul-Jihaad , joiden tarkoitus on taistella jihaadia ja vapauttaa muslimien maat kuffaarien miehityksestä.
    'Abdullaah ibn Mas'uud sanoi, "Jamaa'ah on se, mikä on yhtenevä Allahin tottelemisen kanssa, vaikka olisit yksin."
    5) Ahl As-Sunnah Wal-Jama'aah on Firqah (Sekti)
    Ahl As-Sunnah Wal-Jama'aah on islamin diinin sisällä oleva sekti, jonka Profeetta (saws) on maininnut olevan ne ihmiset, jotka ovat oikealla tiellä; eli pohjimmiltaan he ovat Profeetta Muhammad (saws) ja hänen Seuralaisensa.

    Sekti on "Ryhmä yksilöitä, jotka ovat sitoutuneet toisiinsa samalla ymmärryksellä uskoon liittyvistä aiheista."

    Esimerkkejä tästä ovat mm.:

    Ahl As-Sunnah Wal-Jama'ah
    Mu'tazilit
    Ash'arit
    Maaturidit

     


    Usko Allahiin - Allahin Käsi, Kasvot ja Hänen näkemisensä Tuonpuoleisessa

    Allahin näkeminen Tuonpuoleisessa

    "Jotkut kasvot tulevat sinä päivänä loistamaan, Herraansa katsoen."

    [Surat Al-Qiyamah; 75:22-23]

    'Ikrimah sanoi jäljemmästä jakeesta: "He katsovat Herraansa katseella"

    [Ad-Daarimii, Ar-Radd 'Alal-Jahamiyyah s. 53; Al-Aajirii, Ash-Sharii'ah s. 587; Al-Lalakaa'ii, Sharh Usuul Al-I'itqaad s. 803; 'Abdullaah ibn Ahmad, As-Sunnah s. 481, ks. Tafsiir At-Tabari]

    Ja Profeetta Muhammad (saws) sanoi meille: "Totisesti te tulette näkemään Herranne omilla silmillänne." [Fath Al-Baarii 13:430]

    Ja kuten Profeetta (saws) vastasi sahaaboille kun he kysyivät häneltä Allahin näkemisestä Tuomiopäivänä:

    "Vahingoittaako auringon ja kuun näkeminen teitä silloin kun niiden alapuolella ei ole pilviä?" He vastasivat "Ei." Joten Profeetta (saws) sanoi sitten: "Joten totisesti tulette näkemään Herranne samalla tavalla." [Fath Al-Baarii 13:430, 431; Muslim 1:163, 162]

    Ja kahdessa Sahiihissa on kerrottu Jaabirilta että hän kertoi Allahin Lähettilään (saws) katsoneen kohti kuuta ja sanoneen: "Totisesti te tulette näkemään Herranne aivan kuten näette tämän kuun!." [Fath Al-Baarii 13:429; Muslim 1:439]

    Ja Imaam Muslim kertoi Suhaybilta että Profeetta (saws) sanoi: "Kun Paratiisin asukkaat astuvat sisään Paratiisiin, Allah tulee sanomaan: ' Haluatteko Minun antavan teille jotain lisää?' Joten he tulevat sanomaan 'Etkö ole valkaissut kasvomme? Etkö ole ottanut meidät Paratiisiin ja pelastanut meidät Tulelta?' Sitten Hän tulee poistamaan suojan, ja heille ei ikinä tulla antamaan mitään mikä on heille rakastetumpaa kuin heidän Herransa katsominen, ja se on se lisä (az-ziyaadah)."

    Ja sitten hän (saws) resitoi tämän jakeen: "Niille, jotka tekivät hyvää, on paras (palkkio, ts. Paratiisi) ja lisää (ziyaadah)" [Muslim 1:163, Ahmadilla on samankaltainen kerronta]

    Ja Muslim kertoi myös Jaabirin kautta että Profeetta (saws) sanoi : "Totisesti Allah tulee ilmestymään uskovaisten eteen nauraen." [Muslim 1:178]

    Mitä tulee jakeeseen "Niille, jotka tekivät hyvää, on paras (palkkio, ts. Paratiisi) ja lisää (ziyaadah)" [Yunus 10:26], niin ziyaadah tarkoittaa Allahin Jalojen Kasvojen katsomista, ja tämän ovat sanoneet mm. Abu Bakr, Hudhayfah bin Al-Yaman, 'Abdullaah ibn 'Abbaas, Sa'iid ibn Al-Musayyib, 'Abdur-Rahmaan ibn Abi Layla, 'Abdur-Rahmaan ibn Saabit, Mujaahid, 'Ikrimah, 'Aamir ibn Sa'aad, 'Ataa', Ad-Dahhaak, Al-Hasan, Qataadah, As-Suddi, Muhammad ibn Ishaaq , sekä muita niin aiemmista kuin myöhemmistäkin oppineista . [At-Tabari 15: 63-68] Lisäksi on olemassa lukuisia muita hadiitheja, joissa on sama merkitys.

    Herramme, Ylistetyn, Kasvot

    Allahilla on Kasvot, jotka ovat erilaiset kuin luotujen kasvot. Me vahvistamme sen ja uskomme siihen, sillä Allah on kertonut meille siitä Kirjassaan ja Hänen Lähettiläänsä on sanonut sen hadiitheissa. Allah sanoo:

    "Ja Herrasi Kasvot täynnä Majesteettisuutta ja Kunniaa tulevat pysymään ikuisesti." ( wa yabqaa wajh u Rabb i ka dh u l-jalaali wal-ikraam ) [Ar-Rahmaan 55:27]

    Ibn Jariir sanoi Tafsiirissaan tästä jakeesta: " Täynnä Majesteettisuutta ja Kunniaa" kuvailee Kasvoja, sillä se ilmenee nominatiivimuodossa (dhu, ts. se on keliopillisesti yhtenevä sanan wajh, kasvot, kanssa)." [Tafsiir At-Tabari jae 55:27]

    Jotkut aiemmat kirjoittajat kielsivät sen että Allahilla on Kasvot, väittäen että sanonta, joka käännetään 'Täynnä Majesteettisuutta ja Kunniaa,' viittaa sanaan Herra. Joten heidän mielestään sanonta 'Täynnä Majesteettisuutta ja Kunniaa' viittaa Herraan, ei Hänen Kasvoihinsa.

    Ibn Khuzaymah osoitti tämän näkemyksen vääräksi sanoessaan: "Tämä on sellaisen henkilön väite, joka on tietämätön arabian kielestä , sillä Allah sanoo: 'Ja Herrasi Kasvot täynnä Majesteettisuutta ja Kunniaa tulevat pysymään ikuisesti.'

    Sana wajh (kasvot) ilmenee tässä nominatiivimuodossa (ts. se on subjekti), kun taas sana Herra ilmenee genetiivimuodossa (omistusmuoto) yhdistettynä sanaan wajh. Jos sanonta, joka käännetään 'Täynnä Majesteettisuutta ja Kunniaa' vittaisi tässä yhteydessä sanaan Herra, niin se ilmenisi muodossa dh i l-jalaali wal-ikraam (genetiivi), eikä dh u l-jalaali wal-ikraam (nominatiivi)."

    [At-Tawhiid, Ibn Khuzaymah, s. 21]

    Allah sanoo myös Koraanissa:

    "Kaikki tulee katoamaan paitsi Hänen Kasvonsa." [28:88]

    "Ja minkä annoitte zakaatina haluten (tavoitellen) sillä Allahin Kasvoja ." [30:39]

    "(He sanovat) Totisesti ruokimme teidät Allahin Kasvojen takia (ts. niitä tavoitellen), emme halua teiltä mitään palkkiota tai kiitosta." [76:9]

    "Eikä hänellä ole mielessään mitään palvelusta (toisilta) joista hän odottaa palkkiota, paitsi ainoastaan halu tavoitella Herransa, Korkeimman, Kasvoja." [92:19-20]

    "Ja pidä itsesi kärsivällisenä niiden kanssa, jotka kutsuvat Herraansa aamuin ja illoin, haluten (tavoitellen) Hänen Kasvojaan." [18:28]

    Ja kahdessa Sahiihissa on kerrottu 'Utbaan ibn Maalikilta että Allahin Lähettiläs (saws) sanoi:

    "Allah on kieltänyt Tulelta ne, jotka sanovat Laa ilaaha ill Allah, tavoitellen sillä Allahin Kasvoja." [Fath Al-Baarii 1/519, hadiith 425; Muslim 1/455]

    Jaabir ibn 'Abdullaah kertoi että kun seuraava jae paljastettiin:

    "Sano: Hänellä on voima lähettää päällenne rangaistus teidän yläpuoleltanne." [6:65]

    Profeetta (saws) sanoi: "Etsin suojaa Sinun Kasvoistasi."

    Allah sanoi: ".tai jalkojenne alta." [6:65]

    Allah sanoi: ".tai peittää teidät hajaannuksella, ja antaa teidän maistaa toinen toistenne vihollisuutta."

    Profeetta (saws) sanoi: "Se on helpompi." [Bukhari 13/388, hadith 7406]

    'Ali ibn Abi Taalib kertoi että Allahin Lähettiläällä (saws) oli tapanaan sanoa mennessään makuulleen:

    "Oi Allah, totisesti etsin suojaa Sinun Jaloista Kasvoistasi, ja Täydellisistä Sanoistasi, jokaisen olennon pahalta, jonka otsakiharasta pidät kiinni."

    [Abu Dawuud, Jaami' Al-Usuul 4/271, hadith 2263, hasan]

    Ibn 'Abbaas kertoi Allahin Lähettilään (saws) sanoneen:

    "Joka etsii suojaa Allahista, suojele häntä, ja joka pyytää sinulta Allahin Kasvojen takia, anna hänelle." [Abu Dawuud 3/961, hadith 4260, hasan sahiih]

    'Ammaar ibn Yaasir kertoi että Profeetalla (saws) oli tapanaan sanoa eräässä pitkässä du'aassa: ".Pyydän Sinulta Kasvojesi katsomisen iloa." [Ibn Khuzaymah, At-Tawhiid s. 12; An-Nasaa'ii 1/280, hadith 1237, 1238, sahiih]

    Bukhaari ja Muslim kertoivat että Allahin Lähettiläs (saws) sanoi:

    "Kaksi puutarhaa hopeasta, niiden astiat ja kaikki mitä niissä on; kaksi puutarhaa kullasta, niiden astiat ja kaikki mitä niissä on. Ainoa, mikä tulee olemaan ihmisten ja heidän Herransa näkemisen välillä, on ylpeyden huntu Hänen Kasvoillaan Eedenin Paratiisissa."

    [Bukhari 13/423, hadith 744, myös 8/623, hadiith 4878; Muslim 1/163; Ibn Khuzaymah sanoilla "Ei tule olemaan mitään hmisten ja heidän Herransa Kasvojen näkemisen välillä." , Kitaab At-Tawhiidin kommentoija huomautti että Al-Baihaqi on kertonut tämän hadiithin kirjassa Al-Asmaa' Was-Sifaat s. 222]

    Abu Muusa kertoi että Allahin Lähettiläs (saws) sanoi:

    "Allah, Voimakas ja Kaikkein Korkein, ei nuku, eikä ole soveliasta että Hän nukkuisi. Hän laskee vaa'an ja nostaa sen. Yön teot nostetaan ylös Hänen luokseen ennen päivää, ja päivän teot ennen yötä. Hänen huntunsa on Valo; jos se nostettaisi pois, Hänen Kasvojensa loisto kuluttaisi Hänen luomuksensa niin kauaksi kuin Hänen Näkönsä ulottuu." [Muslim 1/161, hadith 179]

    Allahilla on kaksi Kättä

    Allahilla on kaksi Kättä tavalla, joka on sopiva Hänen Majesteettisuudelleen ja Täydellisyydelleen. Ne eivät muistuta Hänen luotujensa käsiä millään tavalla. Allah sanoo:

    "Ei, vaan Hänen kaksi Kättään ovat laajalle levitetyt." [5:64]

    Ja Allah sanoi, moittien Ibliistä (Saatana) kun hän kieltäytyi polvistumasta Aatamin edessä:

    "Hän (Allah) sanoi: 'Oi Ibliis, mikä esti sinua tekemästä sujuud sille, minkä olen luonut kahdella Kädelläni?'" [38:75]

    Ja Allah sanoo:

    "Ja he eivät arvioineet Allahista Hänelle oikeutettua arviota. Ja koko maa tulee olemaan (pelkkä) Hänen Kämmenellisensä Tuomiopäivänä, ja taivaat käärittyinä Hänen Oikeassa Kädessään." [39:67]

    Abu Muusa Al-Ash'ari kertoi että Allahin Lähettiläs (saws) sanoi:

    "Allah levitää Kätensä yöllä hyväksyäkseen päivällä syntiä tehneiden katumuksen, ja Hän levittää Kätensä päivällä hyväksyäkseen yöllä syntiä tehneiden katumuksen. Kunnes aurinko nousee lännestä." [Muslim 4/2113, hadiith 5572]

    Pitkässä, shafaa'asta (puolestapuhuminen) puhuvassa hadiithissa sanotaan:

    "He (ihmiset) tulevat tulemaan Aatamin luokse sanomaan 'Sinä olet Aatami, ihmiskunnan isä. Allah loi sinut Käsillään ja antoi sinun asua Paratiisissaan.'" [Miskhaat Al-Masaabiih (Bukhaarista ja Muslimista tehty kokoelma) 3/69, hadiith 5572]

    Sen hadiithin mukaan, joka kuvailee Aatamin ja Mooseksen välillä ollutta väittelyä, Mooses sanoi Aatamille: "Sinä olet se, jonka Allah on luonut Käsillään ja hengittänyt sinuun Hengestään." [Muslim 4/2043, hadiith 2652]

    Allah kertoo meille että Hän loi Aatamin Käsillään, ja Lähettiläämme Muhammed (saws) kertoo meille, että ihmiset tulevat pyytämään Aatamia puhumaan heidän puolestaan, ja että he tulevat mainitsemaan suurimman niistä siunauksista, jotka Allah on hänelle antanut, eli sen, että Hän loi hänet Käsillään. Tämän ainutlaatuisen ominaisuuden mainitseminen ilmentää sitä tapaa, jolla Aatami erottuu muiden yläpuolelle. Muutoin, jos Käsi viittaisi Voimaan, niin kuinka Aatami olisi ketään muuta parempi, jotta häntä ylistettäisiin tällä tavalla?

    Joissain Aatamin ja Mooseksen välistä väittelyä koskevissa kerronnoissa on kerrottu, että Aatami sanoi Moosekselle: "Sinä olet Mooses, jolle Allah valitsi puhua, ja Hän kirjoitti sinulle Tooran Kädellään." [Abu Dawuud 3/891, hadiith 3934; Ibn Maajah 1/20, hadiith 65]

    Bukhaarin ja Muslimin kertoman kerronnan mukaan: "Allah valitsi sinut puhuakseen (sinulle), ja Hän kirjoitti sinulle Kädellään." [Bukhari 11, hadiith 6614; Muslim 4/2042, hadiith 2652]

    Ibn Maajah kertoi Abu Hurairalta, että Profeetta (saws) sanoi: " Teidän Herranne kirjoitti Itselleen Kädellään, ennen kuin Hän loi maailmankaikkeuden: Minun Armoni edeltää Minun Vihani" [Ibn Maajah 1/37, hadiith 156, myös Abu 'Aasim kertoi samankaltaisen hadiithin Kitaab As-Sunnassa]

    Muslim kertoi että Allahin Lähettiläs (saws) sanoi kertoessaan kuinka Mooses kysyi Allahilta Paratiisin asukkaista:

    ".'Oi Herra, ja ketkä tulevat olemaan korkeimmat heistä asemassa?' Hän (Allah) sanoi: 'Ne, joiden Minä haluan (olevan); Minä olen istuttanut heidän kunniansa paikan Omalla Kädelläni, ja sulkenut sen. Yksikään silmä ei ole nähnyt (sitä), yksikään korva ei ole kuullut, eikä se ole tullut ihmisten sydämiin'" [Muslim 1/176, hadiith 189]

    Kahdessa Sahiihissa on kerrottu Abu Hurairalta että Profeetta (saws) sanoi : "Allah tulee tarttumaan maahan Ylösnousemuksen päivänä, ja käärimään taivaat Oikeaan Käteensä, ja sitten Hän tulee sanomaan: 'Minä olen Kuningas, missä ovat maan kuninkaat?'" [Bukhaari 8/551, hadiith 4812; Muslim 4/2148, hadiith 2787]

    Muslim kertoi 'Abdullaah ibn 'Umarilta että Allahin Lähettiläs (saws) sanoi:

    "Allah tulee käärimään taivaat Ylösnousemuksen päivänä, ja sitten Hän tulee pitämään niitä Oikeassa Kädessään, ja Hän tulee sanomaan: 'Minä olen Kuningas, missä ovat tyrannit? Missä ovat ylimieliset?' Sitten Hän tulee käärimään maan vasemmanpuoleisella Kädellään ja sanomaan: 'Minä olen Kuningas. Missä ovat tyrannit? Missä ovat ylimieliset?'"

    Toisen version mukaan hän (ibn 'Umar) sanoi: Näin Allahin Lähettilään (saws) minbarilla (saarnatuolilla), sanoen

    "Al-Jabbaar, Kaikkivoipa, tulee ottamaan Hänen taivaansa ja Hänen maansa Hänen Käsiinsä ja sanomaan: 'Minä olen Allah (ja Hän tulee sulkemaan sormensa ja sitten avaamaan ne, ja sanomaan) Minä olen Kaikkivaltias.'"

    [Muslim 4/4148, hadiith 2788]

    'Abdullaah ibn 'Amr kertoi että Allahin Lähettiläs (saws) sanoi:

    "Oikeudenmukaiset tulevat olemaan Allahin luona valosta olevilla valtaistuimilla Armeliaimman oikeanpuoleisen Käden luona, ja molemmat Hänen Kätensä ovat oikeita (ts. kaksi oikeaa kättä - ei vasenta), ne (tulevat saamaan tämän), jotka olivat oikeudenmukaisia tuomioissaan/päätöksissään ja tavassa, jolla he kohtelivat perhettään ja heidän vaikutusvaltansa alaisuudessa olevia."

    [Muslim 3/1458, hadiith 1827]

    On kerrottu myös että 'Abdullaah ibn 'Amr ibn Al-'Aas kuuli Profeetan (saws) sanovan:

    "Aatamin poikien (ts. ihmisten) sydämet ovat kaikki kuin yhtenä sydämenä Armeliaimman sormien välissä, ja Hän kääntelee niitä kuten haluaa." Sitten hän (saws) sanoi: "Oi Allah, Sydänten ohjaaja, ohjaa sydämemme kohti tottelevaisuuttasi." [Muslim 4/2045, hadiith 2655]

    Mitä on mainittu Hänen Jalkaansa koskien

    Al-Baihaqi käytti tätä otsikkoa kirjassaan Al-Asmaa' Was-Sifaat (348), missä hän mainitsi useita hadiitheja:

    Bukhaarin ja Muslimin Anas ibn Maalikilta kertoma hadiith, että Profeetta (saws) sanoi:

    "Helvetti tulee toistamaan 'Onko vielä lisää?' kunnes Kunnian Herra tulee laittamaan Jalkansa sen päälle, sitten se tulee sanomaan 'Riittää, riittää, kautta Kunniasi!' Sitten se tulee kutistumaan itseensä." [Bukhaari 8/594, hadiith 4848, 4849; Muslim 4/2187, 2188, hadiith 2848; tämä versio on Muslimin kertoma]

    Abu Hurairah kertoi että Allahin Lähettiläs (saws) sanoi pidemmässä hadiithissa Helvetin ja Paratiisin välisestä väittelystä: ".Tuli ei tule täyttymään kunnes Allah laittaa Jalkansa (siihen), ja se sanoo: 'Riittää, riittää, riittää!' Sitten se tulee täyttymään ja kutistumaan itseensä." [Bukhaari 8/595, hadiith 4850; Muslim 4/2186, hadiith 2846; tämä versio on Muslimin kertoma]

    Allahilla, Ylistetyllä on Sääri

    Meidän on pakollista uskoa tähän ja olla kieltämättä sitä, sillä Hän - Ylistetty - on kertonut meille siitä.

    Allah sanoo:

    "Päivänä, jona Sääri tullaan paljastamaan, ja heidät tullaan kutsumaan sujuudiin (kumarrukseen Allahille), mutta he (tekopyhät) eivät kykene (siihen)." [68:42]

    Bukhaarissa ja Muslimissa on kerrontoja, jotka tekevät tämän selväksi. On kerrottu että Abu Sa'iid Al-Khudri sanoi: Kuulin Allahin Lähettilään sanovan:

    "Herramme tulee paljastamaan Säärensä, ja jokainen uskovainen mies ja uskovainen nainen tulee tekemään Hänelle sujuud . Jäljelle tulevat jäämään ne, jotka tekivät sujuud maailmassa esittääkseen muille ja saavuttaakseen hyvän maineen. Sellainen tulee yrittämään polvistua, mutta hänen selkärangastaan tulee tulemaan yksi (kiinteä) kappale (ja hän ei tule kykenemään sujuudiin)." [Bukhari 8/664, hadiith 4419; Muslim 1/167, hadiith 183; tämä versio on Bukhaarin kertoma]

    Meidän on huomautettava tässä kohtaa, että Allahin Säären vahvistaminen on aivan kuten sen vahvistaminen, että Hänellä on Käsi, kuulo, näkö, sekä mitkä tahansa muut ominaisuudet.

    Se, mitä on kerrottu Ibn 'Abbaasilta, joka tulkitsi säären paljastamisen viittaavan asian vakavuuteen, poikkeaa siitä, mitä on todistettu Ibn Mas'uudilta, että meidän Herramme tulee paljastamaan Säärensä. [Fath Al-Qadiir, Ash-Shawkaani, 5/319]

    Kuinka hyvin Ash-Shawkaani puhuikaan sanoessaan :

    "Allah on antanut meille riittävän tulkinnan tästä jakeesta sahiih kerronnoissa Allahin Lähettiläältä. Tämä ei pidä sisällään fyysisin tai antropomorfisin (ihmisenkaltaisin) merkityksin ajattelemista, sillä ei ole mitään Hänen kaltaistaan." [Fath Al-Qadiir 5/320]

    Ibn Jariir At-Tabari sekä Ibn Kathiir kertoivat Ibn 'Abbaasin tafsiirin, aivan kuten he myös kertoivat hadiithit, jotka selittävät tätä Koraanin tekstiä. He eivät tulkinneet hadiithia millään sen ilmeisestä merkityksestä eroavalla tavalla, mikä ilmentää sitä, että he eivät nähneet mitään ristiriitaa tämän hadiithin ja Ibn 'Abbaasin näkemyksen välillä. Asia tulee toden totta olemaan vakava Tuomiopäivänä, ja tämä ei ole ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että Allah tulee paljastamaan Säärensä.

    (Otettu 1. osaa lukuun ottamatta hieman tiivistäen 'Umar Sulaimaan Al-Ashqarin kirjasta Belief in Allah, s. 245-262)


    Allahin olemus - Tahawin 'Aqiidan selitystä

    At-Tahawi sanoi: "Allah on kaukana sen yläpuolella että Hänellä olisi määritelmä , tai että Hän olisi rajoittunut , tai että Hän tarvitsisi osia, jäseniä tai välineitä . Häntä eivät sido kuusi tilan ilmansuuntaa niin kuin kaikkia luotuja olentoja ." (Al-'Aqiidah al-Tahaawiyyah, kohta 45)

    Määritelmä

    At-Tahawi sisällytti kirjaansa tämän kohdan osoittaakseen vääräksi antropomorfistien, kuten Dawuud Al-Jawaaribin sekä muiden väitteet siitä, että Allah on kiinteä asia tai vartalo, jolla on jäseniä. Ylistetty olkoon Hän sen yläpuolella, mitä he liittävät Häneen.

    Oikeamieliset edeltäjät ovat yhtä mieltä siitä, että ihminen ei voi määritellä Allahia tai Hänen ominaisuuksiaan. Abu Dawuud At-Tayaalisi sanoi että Sufiyaan, Shu'bah, Hammaad ibn Zaid, Hammaad ibn Salamah, Shuraik sekä Abu 'Uwaanah eivät ikinä yrittäneet määritellä Allahia tai samaistaa tai verrata Häntä mihinkään. He yksinkertaisesti kertoivat hadiithin ja kieltäytyivät pohtimasta kerrontoja. Kun heitä painostettiin, he kertoivat ainoastaan jonkun Seuralaisen tai Seuraajan sanonnan. . 'Abdullaah ibn Mubaarakilta kysyttiin:

    "Kuinka meidän tulisi ajatella Herraamme?" Hän sanoi: "Ajatelkaa, että Hän on Valtaistuimella, täysin erilainen luoduistaan." Joku kysyi: "Onko Hän erilainen määritelmällään?" Hän sano i: "Kyllä, määritelmällään." (Ad-Daarimii, Ar-Radd 'Alal-Jahamiyyah, s. 50)

    Me tiedämme, että määritelmä viittaa joskus siihen, mikä erottaa yhden asian toisesta ja tekee sen erilaiseksi. Koska Allah ei ole missään Hänen luomuksestaan, eikä Hän ole olemassa heidän kauttaan, vaan päin vastoin Hän on olemassa Itsekseen ja tuo kaikki asiat olemaan ja ylläpitää niitä, niin kukaan ei vastusta Allahin määrittelemistä tällä tavalla; muutoin se tarkoittaisi Allahin olemassaolon ja olemuksen kieltämistä. Mutta jos ymmärre määritelmän siinä mielessä että se tarkoittaisi Hänen ymmärtämistään ja käsittämistään sellaisena kuin Hän on, ja sen ilmaisemista sanoin, niin se on mahdotonta.

Osat, jäsenet ja välineet

Mitä tulee termeihin "osat, jäsenet tai välineet", niin jotkut kieltäjistä käyttivät niitä kieltämään jotkut sellaiset ominaisuudet, jotka on vahvistettu kiistämättömin todistein, kuten käsi ja kasvot. Abu Haniifah kirjoitti Al-Fiqh Al-Akbarissa:

"Allahilla on käsi, kasvot ja itseys (nafs). Hän on Itse maininnut ne Koraanissa. Ne ovat Hänen ominaisuuksiaan, ja meidän on vahvistettava ne tiedustelematta niiden luontoa. Meidän ei ikinä tule sanoa että Hänen kätensä on voima tai siunaukset, sillä niin tekemällä henkilö tulee mitätöimään tämän ominaisuuden." (Al-Fiqh Al-Akbar, s. 58-59)

Sen, mitä Imaami sanoi, vahvistavat kiistattomat todisteet.

.Ei ole oikein sanoa että kaksi kättä tarkoittaa voimaa, sillä sanoja "jonka olen luonut kahdella kädelläni" [38:75] ei voida ymmärtää "jonka olen luonut kahdella voimallani," muutoin Ibliis (Saatana) olisi voinut sanoa Allahille "Sinä olet luonut myös minut voimallasi," joten Aatamilla ei olisi ollut mitään ylivertaisuutta häneen nähden.

.Toisaalta, näistä ominaisuuksista ei sanota että ne ovat elimiä (a'daa), jäseniä (jawaarih), välineitä ('adwaat) tai osia (arkaan, yks. rukn). Sillä rukn on osa olemuksesta, ja Allah on ehdottomasti yksi, täydellinen ja jakamaton (Al-Ahad, As-Samad). Myös "elimet" antaa vaikutelman jakautumisesta ja erottelemisesta. Allah on korkealla sen yläpuolella. Tämä on selvää jakeesta "Jotka tekivät Koraanin osiksi ('idiin)." [15:91] 'Idiin on samasta juuresta kuin 'adwaat (välineet). Jawaarih (elimet) viittaa ajatukseen hankkimisesta ja käytöstä. 'Adwaat ovat niitä välineitä, joita käytetään jonkin hyvän tuomiseksi tai jonkin pahan estämiseksi. Kaikki niistä merkityksistä on suljettu pois Allahia koskien. Tämä on syy siihen, miksi yhtäkään näistä sanoista ei ole käytetty (Koraanissa tai Sunnassa) Allahiin liittyen. (Vaan) teksteissä käytetyillä sanoilla on niille oikeat merkitykset. Ne ovat vapaita kaikesta hämmennyksestä ja harhautuksesta. Sen tähden ei tule käyttää mitään muita termejä kuin (Koraanin ja Sunnan) teksteissä käytetyt, kun on kyse jonkin vahvistamisesta tai kieltämisestä Allahia koskien; muutoin joku voi tulla vahvistaneeksi jotain sellaista mikä on väärin, tai kieltäneeksi jotain sellaista joka on oikein. Kaikki nämä muut termit ovat epäselkeitä ja voidaan tulkita usealla eri tavalla - niin oikein kuin väärinkin.

Suunta

Mitä tulee sanaan jihah (suunta), niin se voi ilmentää jotain olemassa olevaa, tai ei-olemassaolevaa. Se on hyvin tiedettyä, että ei ole mitään muuta olemassaoloa, kuin Luoja ja luodut. Näin ollen, mikäli suunnalla tarkoitataan jotain olemassaoloa muuta kuin Allah, niin se olisi jotain luotua. Sellaisenaan se ei voisi sisältää Allahia, sillä mikään luotu olemus ei voi sisältää Häntä. Ylistetty olkoon Hän sen yläpuolella. Jos sanalla "suunta" tarkoitetaan jotain ei-olemassaolevaa, eli tämän maailman rajojen ulkopuolella olevaa, niin siellä ei ole mitään muuta kuin Allah. "Suunnan" käsittäminen tässä merkityksessä, jos sanomme että Allah on jossain tietyssä suunnassa tai tilassa, on oikein, sillä se tarkoittaa että Hän on maailman yläpuolella, luotujen rajojen yläpuolella ja kaiken yläpuolella.

Ne, jotka kieltävät suunnan, ne, jotka haluavat sillä kieltää sen että Allah on jumalainen ja luomuksen yläpuolella, käyttävät todisteenaan sitä että kaikki tilan ilmansuunnat ovat luotuja. Mutta Allahin on oltava ollut olemassa ennen minkäänlaisen suunnan tai tilan luomista. Ja lisäksi (he väittävät että) mikäli Allah olisi jossain suunnassa tai tilassa, niin se tarkoittaisi että osa maailmasta on ikuinen, tai että oli olemassa aika, jona Allah oli tilan yläpuolella, ja sitten meni sen sisään. Nämä väitteet esitetään osoittaakseen sen, että Allah ei ole missään luodussa, kutsuimmepa sitä sitten tilaksi, suunnaksi tai miksi tahansa muuksi. Tämä on oikein. Mutta tosiasia on se, että tila ei ole jotain olemassaolevaa, vaan se on ainoastaan katsantokanta (amr i'tibaarii). Ei ole epäilystäkään siitä, että tilat tai suunnat (jihaat) ovat rajattomia, ja että mikä ei ole rajattomassa, ei ole olemassa.

Se, mitä kirjoittaja sanoi että "Häntä eivät sido kuusi tilan ilmansuuntaa niin kuin kaikkia luotuja olentoja," on totta siinä mielessä, että mikään luotu ei voi ympäröidä Häntä. Päin vastoin, Hän ympäröi kaiken ja on kaiken yläpuolella. Tämä on se, mitä kirjoittaja tarkoittaa sanoillaan, kuten hän myöhemmin sanoo "Allah ympäröi kaikkea ja on kaiken yläpuolella." Kun laitamme nämä sanat yhteen ylläolevan lauseen kanssa, tulee selväksi että se mitä hän haluaa sanoa on se, että Allah ei ole minkään ympäröimä tai sisältämä niin kuin luodut ovat; vaan päin vastoin, hän ympäröi kaikkea ja on kaiken yläpuolella.

(Sharh 'Aqiidah At-Tahawiyyah, Ibn Abil-'Izz Al-Hanafi, osa 2, s. 156-160)


    Tawhiidin ja 'Aqiidan merkitys

    Lyhyesti:

    Tawhiid: Monoteismi, Allahin yksilöiminen, ts. usko että Allah on Yksi, ilman vertaisia jumaluudessaan ja palvonnassaan; Yksi, ilman vertaisia herruudessaan ja kaikkivaltiudessaan; Yksi, ilman samankaltaisuutta olemuksessaan tai ominaisuuksissaan.

    'Aqiidah: Uskomukset; ne asiat, joihin jokaisen muslimin on uskottava varmuudella ja ilman epäilyksiä.

    Tarkemmin:

    Tawhiid

    Kielellisesti tawhiid tarkoittaa yhtenäistämistä, ja se on johdettu arabiankielisestä verbistä wahhada , mikä tarkoittaa yhdistää, liittää, yhdentää, liittää yhteen. ( waahid = yksi)

    Sharii'allisesti tawhiid tarkoittaa "Alistua Allahin täydelliselle Herruudelle ja Jumaluudelle (tai tunnustaa), sekä puhdistaa Allahin nimet ja ominaisuudet kaikista luotujen teoista ja olla liittämättä mitään Hänen rinnalleen."

    Islamin ensimmäisten sukupolvien jälkeen, kun oikea tieto alkoi vähentyä ja se alkoi saada vieraita, islamiin kuulumattomia vaikutteita, oppineet jakoivat tawhiidin kolmeen osaan asian selkeyttämiseksi (300-luvun paikkeilla, hijran jälkeen). Tämä jako ei silti ole mikään uskonnollinen uudistus, sillä sen perusteet ovat selkeästi havaittavissa Allahin Kirjassa. Perinteisesti tawhiid siis jaotellaan näin:

    Tawhiid al-Uluhiyyah (-> ilaah = jokin palvottu asia, palvonnan kohde)

    Tunnetaan myös nimellä Tawhiid al-'ibaadah (palvonnan tawhiid). Tämä tarkoittaa sitä uskomusta, että Allah on Yksi ilman kilpailijoita tai vertaisia jumaluudessaan ja palvonnassaan . Allah on ainoa palvonnan arvoinen, ja kaikki palvonta on osoitettava yksinomaan Hänelle. Tämä tekee välttämättömäksi täydellisen ja ehdottoman kieltämisen kaikkien välikäsien ja vertaisten liittämiselle Allahia kohtaan. Palvonta on paljon muutakin kuin rukous, zakaah, hajj jne. - se on täydellistä tottelevaisuutta ja alistuneisuutta Allahia kohtaan Läinsäätäjänä, kaiken hallitsijana ja kaikesta määräävänä.

    Tawhiid ar-Rububiyyah (-> Rabb = Herra)

    Tämä tarkoittaa uskomusta siihen, että Allah on Yksi ilman kilpailijoita tai vertaisia herruudessaan ja kaikkivaltiudessaan . Hän on maailmankaikkeuden ainoa Herra ja Ylläpitäjä kaikissa asioissa, luomisessa, suunnittelemisessa, hallitsemisessa jne., eli Luoja. Tawhiid ar-Rububiyyah perustuu siihen perusperiaatteeseen, että Allah Yksin toi kaikki asiat olemaan (ts. loi ne), ja Allah Yksin ylläpitää ja huoltaa luomustaan, ja että Hän on itsenäinen ja riippumaton luomuksestaan.

    Tawhiid al-Asmaa' was-Sifaat (asmaa' = nimet, sifaat = ominaisuudet)

    Tämä tarkoittaa uskomusta siihen, että Allah on Yksi ilman samankaltaisuutta nimissään ja ominaisuuksissaan . Allahia on kuvailtava sillä tavalla kuin Hän ja Hänen Lähettiläänsä ovat Häntä kuvailleet, näiden ominaisuuksien ilmeisessä merkityksessä - kieltämättä niistä mitään, tulkitsematta niistä mitään toisin, ja samaistamatta niistä mitään luotujen ominaisuuksiin.

    'Aqiidah

    'Aqiidah viittaa niihin asioihin, joihin muslimin on uskottava varmuudella ja vakaudella sydämessään ja sielussaan. Niihin ei saa olla sekoittunut mitään epäilyksiä tai epävarmuutta.

    Arabiankielinen sana 'aqiidah tulee sanasta 'aqada , mikä tarkoittaa varmuutta, vahvistamista, varmistamista jne. Allah sanoo Koraanissa:

    "Allah ei tule rankaisemaan teitä siitä mikä on tahatonta teidän valoissainne, mutta Hän tulee rankaisemaan siitä, mitä tarkoititte valoissanne (bimaa 'aqqadtum al-aymaan) [ts. jos vannoo jotain tarkotuksella ja rikkoo valansa tahallaan]."

    [al-Maa'idah 5:89]

    Verbi, joka on tässä käännetty "tarkoititte", on 'aqqada/ta'qiid , ja viitaa siihen kun jollakulla on päättäväisyyttä sydämessään. Arabiaksi voidaan sanoa 'aqadal-habl (köysi sidottiin), ts. se vedettiin tiukasti yhteen. Sana i'tiqaad (uskomus, olettamus) on myös johdettu samasta juuresta, ja sen merkitys on sitoa, tehdä vahvaksi. Sanonta a'taqadtu kadhaa tarkoittaa: Olen vakuuttunut siitä sydämessäni. Tämä on rationaalinen vakuuttuneisuus.

    Mutta islamissa 'aqiidah on tiedon asia. Muslimin on pakko uskoa sydämessään ja hänellä on oltava uskoa ja vakuuttuneisuutta, ilman mitään epäilyksiä, sillä Allah on kertonut hänelle 'aqiidasta Kirjassaan sekä ilmestyksiensä kautta Profeetalle (saws).

    'Aqiidan periaatteet ovat ne, joihin Allah on määrännyt meitä uskomaan, kuten mainitaan jakeessa:

    "Lähettiläs uskoo siihen, mitä on lähetetty hänelle hänen Herraltaan, ja (niin myös) uskovaiset. Jokainen heistä uskoo Allahiin, Hänen enkeleihinsä, Hänen Kirjoihinsa ja Hänen Lähettiläisiinsä. (He sanovat:) 'Emme tee eroa yhdenkään Hänen Lähettiläänsä välillä.' Ja he sanovat: 'Kuulemme ja tottelemme. (Tavoittelemme) anteeksiantoasi, oi Herramme, ja Sinun luoksesi on (kaiken) paluu.'" [al-Baqarah 2:285]

    Ja kuten Profeetta (saws) määritteli kuuluisassa hadiithissa, jossa kuvaillaan kuin Jibriil tuli hänen luokseen ja kysyi häneltä uskosta ja islamista:

    "Al-iimaan (usko) on uskoa Allahiin, Hänen enkeleihinsä, Hänen Kirjoihinsa, Hänen Lähettiläsiinsä, Viimeiseen päivään sekä Qadariin (ennaltamäärättyyn kohtaloon) - sen hyvään ja pahaan."

    Joten islamissa 'aqiidah viittaa niihin asioihin, jotka tunnetaan Koraanista ja luotettavista hadiitheista, ja joihin muslimin on uskottava sydämessään tunnustaakseen Allahin ja Hänen Lähettiläänsä Totuuden.

    (Sharh Lum'ah al-I'tiqaad, Ibn al-Uthaymiin; al-'Aqiidah filLaah,  'Umar al-Ashqar).


    Missä Allah on?

    Todisteita Koraanista

Allah sanoo (merkityksen tulkinta):

•  "Kun Allah sanoi 'Oi Jeesus, totisesti tulen ottamaan sinut ja nostamaan sinut luokseni , ja puhdistamaan sinut." [Suurah Aal-'Imraan: 55]

•  "Ja Hän on Vastustamaton, orjiensa yläpuolella , ja Hän on Kaikkiviisas, Kaikesta tietävä." [Suurah Al-An'aam: 18]

•  He pelkäävät Herraansa heidän yläpuolellaan , ja tekevät mitä heille määrätään." [Suurah An-Nahl: 50]

•  "Sano: 'Sen (Koraanin) on tuonut alas Ruuh Al-Qudus (Jibriil / Gabriel enkeli) Herraltasi totuudella ." [Suurah An-Nahl: 102]

•  " Hänen luokseen nous evat kaikki hyvät sanat, ja hyvät teot ylentävät niitä." [Suurah Faatir: 10]

•  "Tunnetteko olevanne turvassa siltä että Hän, Joka on taivaassa ei laita maata nielaisemaan teidät kun se vavahtelee? Tai tunnetteko olevanne turvassa siltä että Hän, Joka on taivaassa ei lähetä päällenne hirmumyrskyä.?" [Suurah al-Mulk: 16-17]

•  "(Eräs) Kysyjä kysyi rangaistuksesta, joka on kohtaava epäuskovaisia, eikä kukaan voi sitä estää. (Rangaistuksesta, joka tulee) Allahilta, ylösnousemisen Herralta. Enkelit ja Ar-Ruuh (Jibriil ) nousevat Hänen luokseen päivänä, jonka mitta on viisikymmentä tuhatta vuotta."

[Suurah al-Ma'arij: 1-4]

Todisteita Sahiih Sunnasta

•  Abu Hurairalta on kerrottu että Allahin Lähettiläs (saws) sanoi:

"Kaksi enkeliryhmää tulee teidän luoksenne, yksi ryhmä yöllä ja yksi ryhmä päivällä, he kokoontuvat Fajrin ja 'Asrin aikoihin. Ne, jotka viettävät yön (teidän kanssanne) nousevat Allahin luokse ja Allah kysyy heiltä vaikka Hän tietää tarkasti: 'Missä tilassa jätitte orjani?' He vastaavat 'He olivat rukoilemassa kun saavuimme heidän luokseen, ja he olivat edelleen rukoilemassa kun jätimme heidät.'"

[Humaam ibn Munabeh, 'Saheeh fah as-Saadiqah' (s.89); Ahmad, 'Musnad'; Ibn Khuzaimah, 'Kitaab at-Tawhiid' (s.78); 'Uthmaan Daarimii, 'Radd 'Alal-Jahamiyyah' (s.30)]

•  Imaam adh-Dhahabee, olkoon Allah hänelle armollinen, kertoi Abu Hurairalta Allahin Lähettilään (saws) sanoneen että Allah tulee sanomaan:

"Mahtini tähden, missä ovat ne ihmiset jotka rakastavat toisiaan, tänään tulen antamaan heille Valtaistuimeni varjon , jolloin ei ole muuta varjoa kuin Minun varjoni." (Hadiith Mutawaatir). Tämä todistaa, että Valtaistuin todella on todellinen, eikä vain jotain 'vertauskuvallista'.

•  'Abdullaah bin 'Amr kertoi Profeetan (saws) sanoneen : "Olkaa armollisia niille jotka ovat maan päällä, jotta Hän, joka on taivaiden yläpuolella olisi armollinen teille." [Bukhari /Muslim].

•  Zainabilla, Profeetan (saws) vaimolla, olkoon Allah häneen tyytyväinen, oli tapanaan pitää itseään hänen (saws) muita vaimojaan ylempänä sanomalla heille : "Teillä vain teidän vanhempanne antoivat teidät avioliitossa Profeetalle, kun taas minut antoi hänelle Allah seitsemän taivaan yläpuolelta ." [Bukhari].

•  Abu Huraira kertoi kuulleensa Allahin Lähettilään (saws) sanovan: "Allah jakoi armon sataan osaan ja Hän piti sen yhdeksänkymmentäyhdeksän osaa Itsellään ja lähetti sen yhden osan alas maahan , ja sen takia, sen yhden ainoan osan takia, Hänen luotunsa ovat armeliaita toisilleen, niin että jopa tamma nostaa kavionsa pois varsansa tieltä, peläten että se talloo sen." [Bukhari].

•  Jabir ibn Abdullah sanoi: "Allahin Lähettiläs sanoi puheessaan 'Arafah-päivänä: 'Olenko välittänyt viestin?' He sanoivat 'Kyllä.' Nostaen sormensa kohti taivasta ja sitten osoittaen heitä, hän (saws) sanoi: ' Oi Herrani, ole todistaja-'" [Muslim]

•  Abu Sa'iid kertoi että Allahin Lähettiläs (saws) sanoi: "Ettekö luota minuun, vaikka Hän, Joka on seitsemän taivaan yläpuolella , luottaa minuun? Ilmestys tulee minulle päivin ja öin."[Bukhari / Muslim]

•  Abu Muusa al-Ash'ari kertoi että Allahin Lähettiläs (saws) sanoi :

"Allah ei nuku, eikä Hänen tarvitse. Hän lähettää alas oikeuden ja nostaa sen ylös . Yön teot nousevat Hänen luokseen ennen päivää. Hänen huntunsa on valo, jos Hän nostaa sen pois, Hänen kasvojensa valo tulee polttamaan kaiken mihin näkö ulottuu." [Muslim].

•  Salmaan al-Faarisi kertoi Profeetan (saws) sanoneen : "Teidän Herranne on antelias ja avokätinen, ja Hän ujostelee käännyttää tyhjänä pois orjansa kädet, kun hän nostaa ne Häntä kohti ." [Abu Dawud].

•  Mu'aawiyah as-Sahmi kertoi: "Minulla oli joitain lampaita, joita pidin Uhudin ja Juwaniyyan välillä, ja orjatyttö joka vahti niitä. Eräänä päivänä menin katsomaan lampaitani ja huomasin että susi oli syönyt yhden niistä. Koska olen ainoastaan ihminen, (tulin vihaiseksi ja) löin tyttöä. Myöhemmin tulin Profeetan (saws) luokse ja kerroin hänelle tapahtuneesta. Hän kauhistutti minut tekoni vakavuudella. Sanoin 'Oi Allahin Lähettiläs, vapautanko hänet (hyvityksenä synnistäni)?' Hän sanoi 'Kutsu hänet tänne.' Kun tein niin, hän (saws) kysyi häneltä 'Missä Allah on?' Hän vastasi 'Taivaiden yläpuolella.' [Toisten versioiden mukaan hän osoitti sormellaan kohti taivasta] Sitten hän (saws) kysyi häneltä 'Kuka minä olen?' Hän sanoi 'Allahin Lähettiläs'. Silloin Profeetta (saws) määräsi minua 'Vapauta hänet. Hän on uskovainen .'" [Muslim, Abu Dawud, sekä muita].

Tämän viimeisen hadithin hyödyistä ovat mm. seuraavat (kuten Muhammad bin Jamil Zino mainitsee kirjassa 'Islamin ja Iimaanin pilarit'):

•  Profeetan (saws) kumppaneilla oli tapanaan kääntyä hänen puoleensa kaikissa ongelmissaan, olivatpa ne pieniä tai suuria. Täten kaikissa asioissa on käännyttävä tuomion saamiseksi Allahin ja Hänen Lähettiläänsä puoleen, toimien Allahin sanojen mukaan:

"Ja ei, kautta Herrasi he eivät usko, kunnes laittavat sinut (Oi Muhammad) tuomitsemaan kaikissa kiistoissa heidän välillään, eivätkä löydä itsestään mitään vastustusta päätöksiäsi vastaan, ja hyväksyvät ne täydellisesti alistuen." (4: 65)

•  Profeetta (saws) nuhteli seuralaista orjatytön lyömisestä ja piti sitä vakavana asiana.

•  Usko on ehto orjan vapauttamiselle, ja koska Profeetta (saws) salli hänen vapauttamisensa, Profeetan (saws) oli pidettävä häntä muslimina, sillä muuten hän olisi jatkanut orjana olemistaan.

•  Tawhiidista kysymisen tärkeys; ja osa sitä on se uskomus, että Allah on Valtaistuimensa yläpuolella, ja tieto tästä on pakollista.

•  Sallittavuus kysyä "Missä Allah on?"; se tosiasia että se on itse asiassa Sunnah, sillä Profeetta (saws) ei epäröinyt kysyä sitä.

•  Pakollisuus vastata että Allah on taivaiden yläpuolella, sillä Profeetta (saws) vahvisti orajtytön vastauksen, ja se on myös yhdenmukainen Allahin sanojen kanssa "Tunnetteko olevanne turvassa siltä että Hän, joka on taivaassa, ei laita maata nielaisemaan teidät." (67: 16)

•  Uskon oikeus sisältää todistuksen siitä, että Muhammad (saws) on Allahin Lähettiläs.

•  Usko siitä, että Allah on taivaan yläpolella, ilmentää henkilön uskon vakautta, ja jokaisen uskovaisen on pakollista hyväksyä tämä asema.

•  Sen virheellisen uskomuksen kumoaminen, että Allah on joka paikassa Olemuksellaan.

•  Se tosiasia että Profeetta (saws) määräsi orajtytön tuotavaksi hänen luokseen jotta hän voisi testata häntä, osoittaa sen että hänellä ei ollut tietoa näkemättömästä [lukuun ottamatta sitä, mistä Allah kertoi hänelle. Tämä kumoaa monien suufien sekä muiden muslimien näkemyksen siitä, että Profeetalla (saws) olisi täydellinen tieto näkemättömästä].

Todisteita salafeilta

•  Puheessaan Profeetan (saws) kuoleman jälkeen, Abu Bakr As-Siddiiq sanoi:

"Hän, joka palvoi Muhammadia, niin (tietäköön, että) Muhammad on kuollut. Ja hän, joka palvoi Allahia, niin (tietäköön, että) Allah on taivaan yläpuolella, Ikuisesti elävä, eikä koskaan kuole." [Bukhari].

•  Imaam adh-Dhahabi kertoo Ibn 'Abaasilta : "Ennen luomuksen luomista, Allah oli Valtaistuimensa yläpuolella. Sitten Hän loi Kynän, ja se kirjoitti kaiken, mitä tulee tapahtumaan Tuomiopäivään asti." (Bayhaqi, 'Asmaa Was-Sifaat).

•  'Umar ibn al-Khattab kävi kerran Syyriassa kamelillaan ratsastaen. Seuralaiset sanoivat hänelle : "Oi Uskovaisten johtaja, etkö ratsastaisi birthuunilla (eräs jalo hevosrotu), jotta korkea-arvoiset ja huomionarvoiset ihmiset huomaisivat sinut?" 'Umar vastasi: "Enkö minä näe teitä täältä? Totisesti, asia tulee täältä", ja hän osoitti kädellään kohti taivasta.

[Ibn Qayyim, Ijtimaa' al-Juyuush al-Islaamiyyah]

•  Al-Bayhaqi kertoi: "Meillä (taabi'uuneilla) oli tapanamme sanoa, silloin kun taabi'uuneja oli vielä paljon, että Allah, kaikki ylistys olkoon Hänelle, on Valtaistuimensa yläpuolella . Me uskomme siihen, mitä Sunnah on kertonut meille Hänen ominaisuuksistaan."[Al-'Uluww, Adh-Dhahabi]

•  Imaam Abu Haniifah sanoi: " Joka sanoo ettei hän tiedä, onko hänen Herransa taivaiden vai maan yläpuolella, on epäuskovainen, sillä Allah sanoi: 'Armelias nousi Valtaistuimensa yläpuolelle' (20:5). Ja Hänen Valtaistuimensa on seitsemän taivaan yläpuolella. " Abu Muti al-Balkhi kysyi häneltä: "Mitä jos hän sanoo että Allah on Valtaistuimen päällä, mutta hän ei tiedä, onko valtaistuin maan yläpuolella vai maassa itsessään?" Abu Haniifah vastasi tähän: " Hän on silti epäuskovainen, sillä hän hylkäsi sen että Allah on taivaissa, ja että luodut tekevät du'a ylös Herraansa kohti, eikä alaspäin ." [Adh-Dhahabi, Al-'Uluww]

•  Eräs nainen kysyi Abu Haniifalta: "Missä on sinun Herrasi, jota sinä palvot?" Joten hän sanoi " Totisesti Allah, Ylistetty, on taivaassa , ei maassa." Joten eräs mies sanoi hänelle "Etkö ole nähnyt Allahin sanoja 'Ja Hän on teidän kanssanne' (57:4). Hän sanoi "Hän on niin kuin sinä olet kun kirjoitat jollekulle 'Totisesti olen kanssasi', ollessasi poissa hänen luotaan." [al-Asmaa was-Sifaat].

•  Imaam Maalik sanoi: " Allah on taivaan yläpuolella, ja Hänen tietonsa on kaikkialla , mikään ei ole Häneltä piilossa." ['Sharh Usuul I'tiqaad Ahlus Sunnah', al-Laalakaa'ii (k.414H)].

•  Imaam Maalik sanoi myös, koskien istiwaan (ylös nousemisen) ominaisuutta: " Al-Istiwaa on tunnettu, ja siihen uskominen on pakollista, ja siitä kysyminen on bid'ah ." Al-Bayhaqi kertoi tämän al-Asmaa was-Sifaatissa (s.516) sanoituksella: " Al-Istiwaa ei ole tuntematon, ja 'miten' on tuntematon; siihen uskominen on pakollista, ja siitä kysyminen on bid'ah ."

•  Imaam Shaafi'i sanoi: "Se Sunnah, jota me seuraamme seuralaistemme ohella, sellaisten hadiithin seuraajien, jotka tapasin ja joilta otin tietoa, kuten Sufiyaan [Ath-Thawri], Imaam Maalik sekä muita, on että me uskomme että ei ole mitään muuta jumalaa kuin Allah, ja että Muhammad on Hänen Lähettiläänsä. Ja että Allah, Ylistetty, on Valtaistuimellaan taivaassa. Hän tulee lähemmäs orjiaan kuten Hän haluaa. Allah laskeutuu alempaan taivaaseen kuten Hän haluaa ."[Adh-Dhahabi, Al-'Uluww]

•  Imaam Ahmad ibn Hanbalilta kysyttiin: "Allah on seitsemännen taivaan yläpuolella, Valtaistuimensa yläpuolella, erillisenä luoduistaan, ja Hänen Voimansa ja Tietonsa ovat joka paikassa? Ja hän vastasi: " Kyllä, Valtaistuimen yläpuolella ja Hänen tietonsa on joka paikassa ." ['Sharh Usuul I'tiqaad Ahlus Sunnah', al-Laalakaa'ii].

 

 


 

Allahin olemus

Islam on rakennettu uskon perustalle, Arabiaksi ”Aqiidah”, jonka mukaan on vain yksi Jumala, joka on maailmankaikkeuden yläpuolella, ihmisten ja elämän, jotka Hän on luonut. Hän on luonut kaiken, luonut asioita tyhjästä ja siksi on Hän mistään riippumaton. Toisin sanoen Häntä ei ole luotu, muuten Hän itse ei olisi Luoja; ja koska Jumala kuvataan Luojana, on Hänen itsensä mahdotonta olla luotu. Hän on siis riippumaton, koska kaikkien asioiden olemassaolo riippuu Hänestä ja Hän ei riipu mistään.

Palatkaamme siihen, että asioiden täytyy olla jonkun luomia. Asioita, jotka ovat järjellä käsitettäviä, on ihminen, elämä ja maailmankaikkeus; kaikki ne ovat rajallisia ja päättyviä; seurauksena tästä ne ovat voimattomia, epätäydellisiä ja tarvitsevat muita. Ihminen on epätäydellinen siksi, että hän kasvaa vain tiettyyn rajaan, jota hän ei voi ylittää. Hän on siis päättyvä. Elämä on myös päättyvä, koska se ilmenee yksilöissä (eläimissä, ihmisissä) ja se voidaan havaita kun yksilö kuolee, siis hän on rajallinen. Maailmankaikkeus on päättyvä, koska se on kaikkien taivaankappaleiden/planeettojen summa, ja kukin planeetta on päättyvä; ja päättyvien asioiden summa on päättyvä, siis maailmankaikkeus on päättyvä. Näin ovat ihminen, elämä ja maailmankaikkeus päättyviä.

Miettiessään sitä, mikä on päättyvää, tulee siihen päätelmään, ettei se voi myöskään olla ikuista, muutenhan se ei olisi päättyvää, ja sellaisena sen täytyy olla jonkun muun kuin itsensä luomaa. Sen jonkun täytyy olla ihmisen, elämän ja maailmankaikkeuden Luoja. Tämä Luoja on joko jonkin toisen luoma tai sitten Hän on itsensä luoma tai sitten Hän on ikuinen, riippumaton. Epäilemättä on täysin väärin, että Hän olisi jonkin toisen luoma, sillä jos niin olisi, olisi Hän päättyvä. Se, että Hän olisi luonut itse itsensä. On yhtä väärin. Sillä jos niin olisi, olisi Hän samanaikaisesti sekä Luoja, että luotu, mikä olisi järjetöntä. Tästä seuraa, että Hänen täytyy olla ikuinen, riippumaton. Me kutsumme Luojaa Jumalaksi/Allahiksi.

Tästä huolimatta voi jokainen henkilö, jolla on kyky ajatella, ymmärtää itse asioiden olevaisuudesta, että niillä on Luoja, joka on ne luonut, koska pidämme niitä epätäydellisinä, voimattomina ja toisia tarvitsevina; siis ne ovat varmasti luotuja. Siksi riittää, kun kiinnittää huomionsa mihin tahansa maailmankaikkeudessa, ihmiseen ja elämään, tehdäkseen sen johtopäätöksen, että on olemassa Luoja, Hallitsija. Siksi jonkun maailmankaikkeuden planeetan katseleminen, jonkin elämänvaiheen miettiminen tai jonkin ihmisen ominaisuuden ymmärtäminen, antaa todisteita Jumalan olemassaolosta. Edelleen näemme, että pyhä Koraani ohjaa huomiomme asioihin ja kehottaa ihmisiä miettimään niitä, omaa ympäristöään ja mitä heidän elämäänsä liittyy, vakuuttuakseen Jumalan olemassaolosta. Ihminen havaitsee, kuinka asiat tarvitsevat muita asioita ja päättelee, että on varmasti olemassa Luoja, Hallitsija. Sadat Koraanin säkeet johdattavat ymmärtämään tämän.


"Miettiköön ihminen, mistä hänet on luotu! Hänet on luotu pienestä pursuavasta pisarasta, joka on lähtöisin kupeiden ja rintakehän välistä."

(Koraani 86:5-7)

"Taivasten ja maan luominen sekä yön ja päivän vaihtelu ovat totisesti tunnusmerkkejä niille, joilla on ymmärrystä."

(Koraani 3:189)

"Hänen merkkejään on myöskin taivaitten ja maan luominen sekä kieltenne ja ihonvärinne moninaisuus. Totisesti, tässä on merkkejä maailman kansoille."

(Koraani 30:22)

"Eivätkö he näe, kuinka pilvet on luotu, kuinka taivas on kaartunut korkeaksi, kuinka vuoret on pystytetty ja kuinka maa on avaraksi levitetty?"

(Koraani 88: 17-20)

"Katso, taivasten ja maan järjestyksessä, yön ja päivän vaihtelussa, laivojen purjehtimisessa merellä niiden kuljettaessa sellaista, joka hyödyttää ihmisiä, vedessä, jonka Jumala taivaasta lähettää ja jolla Hän elvyttää maan sen horrostilan jälkeen, kaikenlaisten eläinten leviämisessä yli maan, tuulten suunnissa ja pilvien nöyrässä kulussa taivaan ja maan välillä, on totisesti tunnusmerkkejä (Jumalan kaikkivaltiudesta) ihmisille, joilla on ymmärrystä."

(Koraani 2:164)

Tämän lisäksi on muitakin merkkejä, jotka haastavat ihmistä mietiskelemään syvästi asioita, ympäristöä, ja kaikkea siihen liittyvää, ja siten päätyä Luojan, Hallitsijan olemassaoloon, jotta ihmisen usko Jumalaan olisi varma ja luja, sen ollessa johdettu älyn ja todisteiden avulla.

Totisesti usko Luojaan, Hallitsijaan on synnynnäinen kaikissa, mutta tämä vaistomainen usko tulee tunteista, jotka puolestaan eivät tuota luotettavia eikä varmoja tuloksia. Tunteet lisäävät uskoon usein epätosia asioita, jotka johtavat ihmisen harhaan ja hukkaamaan uskonsa. Epäjumalanpalvonta, taikausko ja mytologia ovat tuloksia tunteenomaisesta uskosta. Siksi, jotta ei sekoitettaisi Jumalaan ominaisuuksia, jotka ovat vastoin Hänen luontoaan tai jottei nähtäisi Jumalaa aineellistuneena, mikä johtaa ateismiin tai polyteismiin, fantasioihin tai taikauskoon, jotka kaikki johtavat pois aidosta uskosta, Islam ei jätä tunteita ainoaksi tieksi uskoon. Sen tähden Islam kehottaa käyttämään tunteita harkiten ja velvoittaa jokaisen muslimin käyttämään ymmärrystään uskoakseen Jumalaan sekä kieltää pelkän matkimisen uskonnossa. Siksi Islamissa järjen tehtävänä on olla tuomarina kunkin uskonkäsityksessä.


"Taivasten ja maan luominen sekä yön ja päivän vaihtelu ovat totisesti tunnusmerkkejä niille, joilla on ymmärrystä."

(Koraani 3:190)

Ihmisen kehottaminen tutkiskelemaan tarkkaan maailmankaikkeutta ymmärtääkseen sen lakeja ja tullakseen ohjatuksi uskomaan sen Luojaan toistuu Koraanissa satoja kertoja eri kohdissa. Kaikki ne vetoavat ihmisen kykyyn järkeillä, rohkaisten tätä ajattelemaan syvästi ja mietiskelemään, jotta usko rakentuisi järjelle ja todisteille; varoittaen tätä vain jäljittelemään esi-isiensä tapoja ilman järkeilyä, miettimistä ja vakuuttumista siitä, mikä on totta. Tämä on se, mihin Islamin usko kehottaa. Se on usko valistunutta ja itsevarmaa ihmistä varten, joka on etsinyt etsimistään ja miettinyt miettimistään, kunnes hän tämän ajattelu- ja etsimisprosessin jälkeen on vakuuttunut Jumalan Kaikkivaltiaan olemassaolosta.

Vaikka järjen käyttäminen Jumalaan uskomiseksi on pakollista, on ihmisen ymmärrys rajallinen kunkin aistien ja henkisen kapasiteetin mukaan, sillä ihmisjärki, vaikka se kuinka kasvaisi ja kehittyisi, on itsessään rajoitettu ja sen rajat ovat ylittämättömät. Siten myös ihmisen kyky ymmärtää Jumalan luonnetta on rajallinen, koska Hän on koko maailmankaikkeuden, ihmisen ja elämän tuolla puolen. Ihmisen järki ei voi ymmärtää sitä, mikä on ihmisen saavuttamattomissa ja sen tähden hän ei voi ymmärtää Jumalan olemusta. Siksi emme kysy, miksi ihminen uskoo Jumalaan, vaikka hän järjellään ei voi käsittää Jumalaa, sillä usko on uskoa Jumalan olemassaoloon.

Jumalan olemassaolo on käsitettävissä luomakunnan, maailmankaikkeuden, ihmisen ja elämän olemassaolon kautta, jotka kaikki ihminen voi ymmärtää, koska ne ovat hänen järkensä rajoissa. Ihminen siis ymmärtää ne ja siitä hän ymmärtää, että on olemassa niiden kaikkien Luoja, joka on Jumala. Siksi usko Jumalaan on rationaalinen ja järjellisten kykyjen rajoissa. Tämä on vastakohta Jumalan olemuksen käsittämiselle, mikä on mahdotonta, koska se on maailmankaikkeuden, elämän ja ihmisen yläpuolella, toisin sanoen kaiken järjen tavoittamattomissa. Tämän puutteen sinänsä tulisi olla yksi uskoa vahvistavista tekijöistä, ei suinkaan epäuskon ja epäilyksen lähde.